![]() Suomi Tuhansien järvien maa Muinaisessa Suomessa uskottiin, että jokaisella vesistöalueella; järvissä, joissa, lammikoissa, meressä ja koskissa asui veden haltija (tai haltijoita). Ahti Ahti on suomalaisen mytologian tunnetuin vedenhaltija. Ulkonäöltään Ahti muistuttaa hyvin paljon kreikkalaisten meren jumala Poseidonia. Ahti on pitkä lihaksikas mies, jolla on pitkä merileväinen parta. Joskus Ahti kuvataan pyrstön kanssa, joskus ilman. Ahdin symboli on kolmikärki. Kalastajat pyysivät ahdilta kalaonnea. Vanha sanonta kuuluukin: Anna Ahti ahvenia Pekka pieniä kaloja Reformaation aikana kirkko teki Ahdista oman version, pyhän Andreuksen eli kalastajien suojelupyhimyksen. Vellamo Suomalaisen mytologian veden jumalatar on Vellamo. Vellamon nimi tulee sanasta velloa, joka kuvastaa veden liikettä. Vellamo on pitkä ja kaunis nainen. Ahti ja Vellamo, johtavat vedenalaista hovia. Kaikki veteen liittyvä kuuluu Ahdin ja Vellamon valtakuntaan. Ahti ja Vellamo asuvat vedenalaisessa linnassa tai kartanossa. Heillä onvedenalaisia palvelijoita sekä vedenalaista karjaa. Vellamon pyhä eläin on lehmä. Erään uskomuksen mukaan aamusumussa voi nähdä Vellamon nousevan pinnalle lehmiensä kanssa. Lehmät laiduntavat rannalla ja syövät vesikasveja. Vellamon lehmät olivat erinomaisia lypsylehmiä. Jos vedenalainen lehmä päätti liittyä maalla laiduntavien lehmien joukkoon, tuli karjan omistajasta hyvin varakas ihminen. Entisaikaan ihmisen varallisuutta mitattiin pitkälti karjan määrän mukaan. ![]() Pyhä vesi Vesi oli äärimmäisen tärkeä elementti ensimmäisille ihmisille. Vesi oli elämänantaja ja siksi ympäri maailmaa löytyy tarinoita pyhistä vesistä. Ensimmäiset uskomukset veden haltijoista Suomessa, ovat keräilijä-kultuurin ajoilta. Yksi vanhimmista uskomuksista oli ajatus kala-esi-isästä tai ensimmäisestä kalasta. Vesistön haltija oli vesistön ensimmäinen kala, josta kaikki muut kalat polveutuivat. Tämä myytti on todennäköisesti saanut alkunsa, kun kalastajat ovat nähneet hyvin suuren ja iäkkään vonkaleen. Kalastajat kunnioittivat vesistön haltijaa. Jos kalansaalista tuli paljon, haltijalle annettiin uhri. Se saattoi olla kalanpää, joka heitettiin veteen tai osa saaliista palautettiin. Muumit ja Kultakala Rakastan muumeja ja, kun viimeksi katsoin muumien kultakala jaksoin ajatus ensimmäisestä kalasta tuli mieleeni. Muumipeikko ystävineen matkaavat lammelle pyydystääkseen legendaarisen kultakalan. He näkevät kultakalan ja, jokin heidän sisällään muuttuu iki-ajoiksi. Kalan näkemisestä tulee suorastaan hengellinen/ylimaailmallinen kokemus. Kultakala-jakso on hyvin mielenkiintoinen. Uskon, että kultakala on kyseisen lammen haltija, ehkä koko muumilaakson vesistöjen. Kultakala on kaikista lammen kaloista suurin ja on ollut iäkäs jo Hemulin nuoruudessa. ![]() Vedenemä ja Vetehinen Vedenemä kulkee monella nimellä; vedenneito, vesineiti, vesiemo, merenneito jne. Vedenemä on ollut hyvin eroottinen hahmo. Useimmiten hänet on kuvattu istumassa kivellä harjaamassa hiuksia. Suomalaisissa myyteissä vedenemällä ei ole aina pyrstoä, vaan asu, joka on kokonaan merenvaahtoa. Suomesta löytyy merenneito tarinoita lähinnä isoimmista satama-kaupungeista, joihin tarinat merenneidoista ovat kantautuneet merimiehiltä. Vedenemä kuuluu länsi-Suomalaiseen mytologiaan. Vetehinen taas kuuluu itäsuomalaiseen mytologia perinteeseen. Vetehinen kuvataan yleensä vanhaksi mieheksi, jolla on merileväparta ja asu merenvaahdosta. Vetehinen on iholtaan musta, vihreä tai sininen. Hän kuuluu täysin vedenmaailmaan. Vetehinen muistuttaa paljon Venäläisen taruston Vodjanov-hahmoa. Vodjanov on paha vedenhenki, joka hukuttaa ihmisiä. Vetehinen on kujeileva luonteeltaan. Hän voi olla vaaraksi ihmisille, mutta tiedetään myös tarinoita, joissa Vetehinen on auttanut kalastajia saamaan saalista. Vedenpelko Yksi uskomus muinaisilta ajoilta on myös se, että hukkunut ihminen pystyy muuttumaan vedenhaltijaksi. Tämä uskomus on ollut vahva varsinkin itäsuomessa. Slaavilaisessa mytologiassa Rusalka on väkivaltaisesti hukkunut nainen tai lapsi, joka on muuttunut pahaksi vedenhengeksi. Rusalka-naiset ovat vampyyrimaisia hahmoja ja hukuttavat uhrinsa. Ennen kuin tiede oli kehittynyt niihin mittasuhteisiin mitä se on tänä päivänä, ihmiset eivät tunteneet hukkumisen fyysisiä seurauksia. Tummat jäljet mitä hukkuneen ihmisen ruumista löytyi, niitä pidettiin vedenhenkien sormenjälkinä. Näkki Näkki on hahmo, joka tunnetaan kaikissa Skandinaavian maissa ja Suomessa. Ruotsissa nimellä Näcken, Norjassa Nocken ja Englanniksi näkki on Nicker. Skandinaavisessa mytologiassa näkki kuvataan useimmiten komeaksi nuoreksi mieheksi, joka viettelee naisia, ja sitten hukuttaa heidät. Näkki on myös erinomainen viulisti. Hän myös hypnotisoi uhrinsa musiikilla. Näkkiin liitetään myös hevoset. Erityisesti Ruotsissa on suosittu taru, jossa Näkki muuttaa itsensä valkoiseksi hevoseksi ja houkuttelee lapsia luokseen. Idea näkki-hevosesta on samankaltainen, mitä skotlantilaiset tarinat Kelpiestä. Suomessa myös tunnetaan ajatus näkistä komeana viettelevänä miehenä. Toinen tunnettu näkkiuskomus on, se että näkki muistuttaa ulkonäöltään enemmän vetehistä. Olentoa, joka on kokonaan merilevän peitossa. Muistan lapsuudestani miten, mummuni aina varoitti menemästä liian syvälle uimaan, ettei näkki nappaa. Uskon, että suomalaisten uskomukset vesistöjen haltijoihin on kestänyt aikaa hyvin, koska ihmisillä on alitajuinen tarve ymmärtää vettä ja veden olemusta. Näkki myytti on selvinnyt pitkälti varoitusviestinsä ansioista. Myytit elävät myös kielissä. Ruotsinkielen lummetta tarkoittava sana on Näckros eli näkinruusu. Suomessa simpukka tunnetaan myös nimellä näkinkenkä.
0 Comments
Your comment will be posted after it is approved.
Leave a Reply. |
NiinaKuvittaja, taiteilija ja kansanperinteen tutkija. Pitää kissoista, teestä ja taruista. Blogin aihepiirin kuuluvat kuvittaminen, sadut ja myytit. Asialliset kommentit ja keskustelu ovat aina tervetullutta.
Loukkaavasta käytöksestä/uhkailusta, kuvien/tekstien luvatta kopionnista tulee automaattinen porttikielto ja rikosilmoitus. Blogiarkisto
January 2019
Kategoriat
All
|