Tuomi Itämeren-Suomalaisessa Mytologiassa

Jumaluudet: Mielikki, Vellamo
Vuodenaika: Kevät
​Elementti: Maa, Vesi
Symboliikka: kauneus
Sapatti: Kesäpäivän Seisaus

​
 
​Itämeren- suomalaisessa kansanperinteessä tuomi on feminiininen puu, joka yhdistetään maahan ja veteen. Tuomenkukat yhdistetään kuuhun. Tuomeen on liitetty useita eri metsästyksen jumalattaria ympäri maailmaa. Suomessa tuomi liitetään metsänjumalatar Mielikkiin. Suomenkielen sana tuomi on suomalais-ugrilaista alkuperää ja tuomi tunnetaan erityisesti sen voimakkaasta tuoksusta. Tuomenmarjat olivat aikoinaan tärkeä ravinnonlähde kivikauden ihmisille. Tuomen kaarnaa käytettiin korien punontaan, sekä kankaiden ja lankojen värjäämiseen. Tuomesta myös veistettiin pieniä esineitä.
​
Tuomella on lempeän puun maine. Se merkitsi onnea, ystävyyttä ja iloa. Uskotaan, että tuomen halaaminen vähentää masennusta ja ahdistuneisuutta. Suomessa oli ennen muinoin tapana koristella kodit tuomenoksilla aina äitienpäivänä ja Juhannuksena. Uskottiin, että varkaat ja pahantekijät välttivät tuomia. Keväällä Suomessa ja Eestissä oli tapana tehdä tuomenkukista seppeleitä ja asetella niitä lehmien päihin. Tämän tavan uskottiin suojelevan lehmiä, jotteivät saalistaja-eläimet hyökkäisi niiden kimppuun. Kansantaikuudessa tuomen oksia ja kuorta on käytetty parantamaan reumatismia, yskää, päänsärkyä, ruttoa ja horkkatautia. Tuomenmarja teellä on myös parannettu unettomuutta. Tuomenmarjat ovat syötäviä ja niistä voi tehdä vaikka mehua.

---

Tuomi Video