Siperialainen ja Euraasialainen Shamanismi

Siperialainen Shamanismi 

​Siperiaa usein pidetään shamanismin syntypaikkana. Tämä väite on kuitenkin erheellinen, koska shamanismi itsessään on maailman vanhin uskomusjärjestelmä, jota on harjoitettu eri puolilla maailmaa. Sana shamanismi on Siperiasta lähtöisin. Se on juuret ovat Tunguusiassa, jossa sana shaman merkitsee heimon parantajaa ja hengellistä johtajaa. Shamanismi sana alkoi levitä 1900-luvun alussa, kun ensimmäiset antropologit alkoivat tutkimaan etnisten kansojen uskomuksia ja nykyään, sillä viitataan lähinnä etnisten kansojen alkuperäisiin uskomuksiin. Shamanismi itsestään on kuitenkin paljon laajempi kokonaisuus, sillä voidaan viitata energian muuttamiseen mielen avulla, toisin sanoen shamanismi on myös magiaa ja noituutta. Siperialainen shamanismi kattaa alleen lukuisia eri heimoja, kieliä ja etnisiä ryhmiä. Monet näistä kansoista harjoittavat shamanismia yhä tänä päivänä. Olen listannut tähän joitain shamanismia harjoittavia kansanryhmiä Siperian alueelta ja sen ulkopuolelta.  

Shamaanin Nimitykset 

​Yakagirin kielellä shamaani on ”alman”, ”olman” tai ”wolmen”.

Tuvan kielessä shamaani on ”tatar”, ”shor” tai ”Oyrat”.

Buryat shamaani tunntaan nimellä Böö, nimitys on johdettu muinais-mongolin sanasta Böge.

Shamaani-tanssi 

Suomalais-ugrilaisten kielten shamaanit

Suurin osa suomalais-ugrilaisten kielien shamaania tarkkoittavat sanat on johdettu proto-uralilaisesta sanasta nojta. Näitä sanoja ovat muunmuassa:

Mansien sana njat.

Saamelaisten shamaani noaidi

Suomenkielen sana noita.

Virolaisten näit.

Nais-shamaanit 

Monesti shamanismi on sukupuoleen sidottu. Esimerkiksi saamelaisessa kulttuurissa nainen ei voi olla shamaani. Naispuolisia shamaaneja löytyy eniten mongoli-heimojen parista. 

Negidaalien shamaani(tar) on nimeltään Odogan.

Buryatin shamaani tunnetaan nimillä Udagan, Evenki, Lamut ja Udugan.​

Muita siperialaisia nimityksiä nais-shamaanille ovat utagan, ubakan, utygan, utugun, idan ja duana. Nämä kaikki sanat on johdettu mongoolialaisesta Etugen Ekestä eli äiti maasta.  

Turkkilaisten kielten puhujien levinneisyys. 

Turkkilainen Shamanismi 

Turkkilainen shamanismi kattaa alleen useampien ihmisryhmien uskomusjärjestelmän. Näitä ryhmiä ovat muunmuassa tataarit, tuvarit, tofalarit, sekä Altai-vuoristossa turkkilaisia kieliä puhuvat kansat. Turkkilaiseen shamanismiin on aikojen myötä sekoittunut paljon vaikutteita Islamin uskosta sekä Buddhalaisuudesta. Voit lukea lisää turkkilaisen shamanismin hahmoistatäältä ja täältä. 

Yakut-shamaani. Kuva otettu 1900-luvun alkupuolella. Shamaanin asussa olevat riipukset kuvaavat saaliseläimiä. 

Yup´ikien shamanismi

​Yup´ik heimoja on useampia ja heidän asuinalueensa ulottuu aina itäisestä Siperiasta Alaskaan ja Pohjois-Kanadaan. Näin ollen Yup´ikien shamanistiset tavat vaihtelevat paljon. Yhteistä niille on usko sielun kahtia jakoon, sekä jälleensyntymään. Yapik shamaani pystyy matkaamaan maailman eri tasojen välillä tapaamaan yliluonnollisia olentoja, jumaluuksia sekä henki-oppaita.  

Ketien Shamanismi 

​Ketin pyhä eläin on karhu ja uskomusjärjestelmä on pitkälti totemistinen. Shamaanin apuri on kuikka ja rituaaleissa käytetään paljon kuikan luita ja eri osia.  

Nuori Buriyt poika

Ugrilainen Shamanismi 

​Unkarilaisten esi-vanhemmat vaelsivat Siperiasta noin 6000 vuotta sitten. Alue, jolle he asettuivat oli Pannonia Basin eli nykyisen Unkarin ja Romanian välissä kulkevan Karpaattien vuoriston alue. Elementtejä shamanismista on kuitenkin jäänyt elämään unkarilaiseen kansanperinteeseen. Näitä ovat muunmuassa muinaiset karhu – ja peuran palvonta kultit. Tietäjien tärkeä asema, usko maailman puuhun, sekä kolmeen osaan jaettu maailmankaikkeus (Ylinen, Alinen ja Keskinen). Unkarilaisten kieli-sukulaiskansat kuten khantit ja mansit ovat myös säilyttäneet elementtejä shamanismista kansanperinteessään. Kuten monien etnisten vähemmistökansojen parissa myös Khantien ja Mansien uskomusjärjestelmä on sekoitus vanhaa kansanperinnettä ja Venäjän ortodoksisuutta.  

Saamelainen Shamanismi 

Saamelaisten shamanismiin kuuluu yksi erityispiirre, mitä ei tavata missään muualla maailmassa eli joiku. Perinteisesti joikuja on kahdenlaisia. On kirkas-äänisiä joikuja, jotka ovat sanattomia viestejä. Sitten on ns. mumina-joikuja, jotka perustuvat muinaisiin metsästysloitsuihin. Mumina-joikujen tarkoituksena on matkia luonnon ääniä.  

Poro on pyhä eläin lukuisille arktisten alueiden ihmisille. 

Samojedien Shamanismi  

​Samojedi kansoihin lasketaan Samojedi-kieliä puhuvat kansat. Näitä ovat muunmuassa; saamelaiset ja sayadit. Sayadi shamaanin rituaaliasuun ja hattuun on kirjailtu luuranko sekä ihmiselimiä. Asun ylle vedetty luuranko-kaapu kuvastaa jälleen syntymää. Shamaanin apueläin on kuikka ja sayadien luomiskertomus perustuu proto-uralilaiseen luomiskertomukseen sukeltaja-linnusta. Samankaltaisuuksia löytyy myös muilta samojedi-kieliä puhuvilta kansoilta (nenetsit, enetsit ja Selkupit). Eri riittejä varten on erilaiset rituaaliasut. Kun lapsi syntyy shamaani ottaa yhteyden Yliseen ja kun hän kommunikoi edesmenneitten kanssa yhteys otetaan Aliseen.

Suomalais-Ugrilaisten kielten puhujat. 

Suomalais-Ugrilaisten kansojen shamanismi 

Suurin osa suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvista kansoista asuvat Siperian ulkopuolella (suomalaiset, eestiläiset, marit ja unkarilaiset). Näiden kaikkien kansojen myyteissä on shamanistinen pohjavire. Eestiläisten ja marien kulttuureissa tämä näkyy vahvassa luonnon palvonnassa ja kunnioittamisessa. Suomalaisessa kansanperinteessä on vahva yhteys esi-vanhempiin, usko jälleensyntymään, maailmanpuu, kolmiosainen maailmanjako sekä eläintenpalvonta.