Metsän Väki

Suomalaisilla on aina ollut syvä metsä-yhteys. 
Meillä on sanontoja, kuten "Metsään mennään yhtä kunnioittaen kuin kirkkoon (tai saunaan).

Onko tämä yhteys yhä olemassa? välillä mietiskelen asiaa.
Osalla on osalla ei.
Asun tällä hetkellä Briteissä ja on vähän nurinkurista, se miten Suomesta raahetaan tänne miljoonia joulukuusia, joka vuosi. Metsätalous on voimissaan (vaikka moni on kenkää saanut, kun tuotanto on koneistunut). Ikävää todellisuutta on myös se, että suurin osa Suomen metsistä kuuluu tällä hetkellä valtiolle ja tavallisen pulliaisen on entistä hankalampaa ostaa metsää itselleen. Mitä valtio tekee kaikilla metsällä? Rahaa tietenkin.

Toisaalta, joka kesä kaupungit tyhjenevät, kun ihmiset lähtevät kesämökeillensä.
Monesti keskelle korpea, jossa lähinaapuri on järven toisella puolella (tai sitä seuraavan järven).
​

---

​Karhu on ollut tasa-arvoinen jumala Mielikin ja Tapion rinnalla. 
Suomalais-ugrilainen myytti, siitä miten karhu laskettiin taivaasta maahan
jumalan poikana on tunnettu kaikkien suomalais-ugrilaisten kansojen mytologioissa.

Yhden version mukaan, karhun ensimmäinen hoitaja oli jumalatar Mieilikki (tästä voi nähdä
selkeän yhteyden kristittyjen myyttiin Neitsyt Mariasta ja Jeesus-lapsesta). 

Mielikki on hieman poikkeava moneen muuhun jumalattareen verrattuna, koska Mielikki nukkuu talviunta. Tässä maalauksessa annoin Mielikille myös talviturkin. Hänen hiuksensa ovat muuttuneet tummiksi. Ainakin itsellä käy niin vuoden mittaan. Aurinko vaalentaa kesällä ja syksyllä taas tummenee. Jumalattaren eri aspekteja näkyy meissä kaikissa.

Tapio ei nuku talviunta. Hän valmistaa metsää uuteen kevääseen.
Minulla on maalaus työnalla Tapiosta. Postaan, kun on valmista.

Tapiola

Tapiolla ja Mielikillä on useita lapsia. Tunnetuimpia ovat Nyyrikki (metsästyksen jumala) Tuulikki (tuulen jumalatar) Tellervo (villin luonnon jumalatar) Tuutikki ja Annikki ovat luonnottaria (luonnon henkiä). ​Tapiola on yhtä aikaa metsä, metsässä kulkeminen, metsässä hengittäminen ja luontoyhteys. Se on myös eläimet, puut ja kasvit, elämän syke maassa sekä jumaluuden läsnäolo luonnossa ja ihmisessä.

Tapio 

Tapio on yksi alkujumalista, kuten metsä on ollut ihmisen alkukoti.
Tapiola on vanha nimitys sanalle metsä. Suomen maata on myös, joissain yhteyksissä kutsuttu Tapiolaksi.

Metsä on tarjonnut suojaa ja ravintoa. 
Tulta, rakennusmateriaalia, ehkä myös kyläpaikan. Ihmisasumukset rakennettiin yleensä vesistöjen lähelle, mutta metsä on ollut aina läsnä tavalla tai toisella aikojen alusta asti.

Tapio itse on, sekä metsän jumala ja metsä. Hän voi ottaa ihmisen muodon ja monesti myös karhun muodon. Karhua on myös palvottu jumalana Suomessa ja muiden ugrilaisten kansojen parissa. 
Yksi karhun nimityksistä on myös Tapio, joskus myös Tapion poika.

Tapiolla on monenlaisia tehtäviä. Kun syysmyrskyt alkavat Tapio siivoaa metsiä ja puut jäävät paljaaksi. Kevään tullen Tapion kosketuksesta metsä ja luonto kukoistavat jälleen. 

Tapio on metsän, kasvun ja metsästyksen jumala.

Miltä Tapio näyttää? 

Miltä jumalat yleensä näyttävät? 
Tapio voi esiintyä puuna, karhuna tai muuna eläimenä.

Tapio voi myös ottaa ihmismuodon. Uskon, että Tapio muistuttaa hieman Puupartaa Taru Sormusten herrasta. Tapio kuvataan useimmiten ihmishahmossaan näyttävän vanhalta naavapartaiselta mieheltä.
Tolkien oli tavattoman kiinnostunut suomalaisesta mytologiasta, ehkä suomalaiset jumaluudet vaikuttivat hänen hahmojensa olemukseen. Haltiakieli quenia perustuu Suomen kieleen.

Mielikki

Mielikki on metsän, eläinten, metsästyksen ja haavoittuneiden eläinten suojelija 
(voisi kai sanoa eettisen metsästyksen suojelija)

Tapion puoliso Mielikki on yksi henk.koht suosikeistani suomalaiset jumalhahmojen keskuudessa.
Kaunis jumalatar, joka useimmiten kuvataan pukeutuneena vihreään, ruskeaan tai siniseen asuun.
Tarinat, joissa puhutaan Mielikistä sinisessä asussa ovat yleensä kristityltä ajalta, joilloin Mielikin myyttiä on muunneltu sopimaan Neitsyt Marian myyttiin (näin on ikävä kyllä käynyt lähes kaikille muinais-suomalaisille myyteille ajan saatossa)

Kun metsästäjä astui metsään hän pyysi luvan Mielikiltä pyytää eläimiä saaliiksi.
Mielikki niinsanotusti mielisteltiin. Metsästysuhrin saatuaan metsästäjät myös rukoilivat eläimen sielun siirtyvän rauhassa eteenpäin elämänketjussa. Jumalille myös uhrattiin osa eläintä.

Mielikki oli (ja on) hyvin rakastettu ja kunnioitettu jumalatar.
Metsään astuttiin kunniottaen ja myös annettiin uhri jumalattarelle. Uhri saattoi olla maahan sylkäisy, kaataa juomaa tai virtsaaminen (mitä en nykypäivänä suosittele, varsinkaan lähiömetsässä).

---