Lista suomalaisen mytologian hahmoista ja käsitteistä

Tämä lista kattaa alleen uskomuksia ja uskomusolentoja suomalaisesta mytologiasta ja kansanperinteestä aakkosjärjestyksessä. Lisään uusia, kun niitä tulee vastaan.

Ahti – Merten, jokien, järvien ja kaikkien vesialueiden jumaluus. Kalastajien suojelijajumala. 

Akka – Maanjumalatar. Tunnetaan myös nimillä Rauni, Maanutar, Mannutar, Mamotar, Mammotar, Maamotar, Maanakka ja Akka maanalanen. Todennäköisesti Balttilaista alkuperää. 

Annikki – Kohtalon henki, jonka symboli on värttinä. Yksi metsänhengistä. Tapion ja Mielikin tytär.
 
Auteretar - Aamun/aamunkajon jumalatar. 
​
Elina – Rusakkojen suojelijumalatar/henki. 

Emuu – Tietyn eläin, kasvilajin tai asian luojajumalar (ei aina välttämättä naispuolinen). Johdettu sanasta emo. 

Etelätär – Etelätuulen henki/jumalatar. 

Haltia – Henki, joka asui jokaisessa joessa, järvessä, metsässä, puussa, kukassa, kivessä, nuotiossa, lammessa ja kaikissa elävissä olennoissa. 

Hela – Toukojuhla, jota juhlittiin Toukokuun ensimmäinen. Vapun pakanallinen edeltäjä. 

Hiisi – Alunperin hiisi oli luonnossa sijaitseva pyhä lehto, jonne ihmiset kävivät jättämässä uhrilahjoja hengille. Myöhemmin hiisi alkoi tarkoittamaan vuorien ja kivien personifikaatioita, jättiläisia ja peikkoja. 

Hongatar – Karhujen emuu, sekä honkien eli kelottuneiden mäntyjen suojelijajumalatar. 

Iku-Tihku - Ensimmäinen hevonen, joka oli tehty tulesta ja jäästä. 

Ilma – Arkaainen ilman/taivaan jumala. Ukon edeltäjä. 

Ilmarinen – Taivaallinen seppä. 

Ismo - Sateen tuoja. Ilman tytär.

Juoni/Juonetar – Metsästäjiä houkutteleva metsänhenki.

Kapo - Sateenkaaren jumalatar. Ilmestyi nuoren tytön hahmossa. 

Karhu – Shamanistinen jumalhahmo. Useiden muinaissuomalaisten heimojen myyttinen esi-isä. 

Katajatar – Katajien suojelijajumalatar/haltija. Mielikin ja Tapion tytär. 

Keijungainen – Pieni, siivekäs olento, jolla saattoi olla joko, musta tai valkoinen ruumis, joka oli täysin karvanpeitossa. Keijungaiset yhdistettiin kuolemaan ja kalmistoihin ja heitä saattoi joskus nähdä tanssimassa hautojen yllä. Suomenkielen sana keiju on johdettu sanasta keijungainen. 

Kekri – Kolme päivää kestänyt vuodenpäätös juhla, jota juhlittiin, joko Marraskuun ensimmäisellä tai toisella viikossa. Kekrinä suvun edesmenneet vainajat saapuivat vierailemaan perheittensä luona. Joidenkin lähteiden mukaan Kekri on muinaissuomalainen hedelmällisyyden jumala. 

Kekrittäret – Naispuoliset hengettäret, jotka liittyivät Kekrin juhlintaan. 

Kirous – Loitsu, jolla pyrittiin vahingoittamaan. 

Kuutar – Itämeren suomalaisessa mytologiassa kuun ja yön jumalatar. Päivättären sisar. 

Kuurikki – Jos ihminen käyttäytyi loukkaavasti jumalatar Mielikkiä kohtaan, hän muutti itsensä Kuurikiksi, kamalaksi rankaisijajumalattareksi. 

Käreitär – Kettujen emuu. 

Lempo – Pahantahtoinen metsänhenki. 

Loitsu – Maaginen toimenpide.

​Louhi – Shamanismin ja noituuden jumalatar. Alunperin muinainen kuun jumalatar. Susien ja pohjoisen jumalatar. Kun kulttuuri muutti patriarkaalisemmaksi Louhi alennettiin Alisen ja kuoleman jumalattareksi, sekä tautien synnyttäjäksi. Kristinuskon myötä Louhi yhdistettiin Saatanaan, hahmoon, jota ei muinaissuomalaisessa maailmankuvassa ollut olemassa. Tunnetaan myös nimillä Louhetar ja Loviatar. Louhen juuret ovat todennäköisesti saamelaisissa jumalattarista. Hänen nimensä on todennäköisesti johdettu sanasta lovi, jolla on monia merkityksiä. Lovi voi merkitä ovea/sisäänkäyntiä. Sanonta langeta loveen merkitsee shamaanin lankeamista transsiin, toisin sanoen Louhen valtakuntaan matkaamista. 

Lumikki – Lumivalkoisten eläinten suojelijajumalatar/henki. Tapion ja Mielikin tytär. 

Luonnottaret – Luonnon henkiä ja Luonnon tyttäriä. 

Luonto – Luonnon jumalatar. 

Löylynhenki – Saunan henki. Voi ilmestyä myös naispuolisena löylynhengettärenä. 

Maahinen – Maanhenki, haltija. Maahiset olivat pieniä ihmisen kaltaisia olentoja, jotka asuivat maanalla. Maahisten maassa elämä oli samanlaista mitä ihmisten, mutta kaikki oli nurinkurista. 

Mantu – Maan henkiä, Akka jumalattaren poikia. 

Manua – Kuivan maan henki/jumalatar. Akan tytär. 

Matopäivä – (Kevätpäivän tasaus). Uskottiin, että Matopäivänä käärmeet ja madot heräsivät horroksesta ja nousivat maan pinnalle tanssimaan Akka jumalattaren kunniaksi. 

Merenneito – Naispuolinen merenhenki. 

Mielikki – Metsän, metsästyksen, karhujen, onnen, tasapainon, yltäkylläisyyden, parantamisen ja kansanlääkinnän jumalatar. Mielikin nimi on johdettu muinaissuomalaisesta onnea tarkoittavasta sanasta mielu. Tapion puoliso. Metsän kuningatar. 

Miiritär – Hiirien ja muiden pienten eläinten suojelijajumalatar/henki. 

Noita – Kantasuomalainen nimitys magian ja shamanismin eli noituuden harjoittajalle. 

Nyypetti – Paimenpoika, joka kaitsee lehmiä kesäisin. Mielikin ja Tapion poika. 

Nyyrikki – Metsästyksen jumala. Mielikin ja Tapion poika. 

Pellervoinen/Pellermoinen – Peltojen personifikaatio. Ruohon ja kasvun jumaluus. Tunnetaan myös nimellä Sämpsä Pellervoinen. 

Pihlajatar – Pihlajien suojelijajumlatar/henki. Tapion ja Mielikin tytär. 

Pohjola – Mystinen paikka, jonka uskottiin vastaavan Alista ja kuoleman maailmaan. Tavalliselle kuolevaiselle, se oli pelottava paikka, mutta taikavoimia omaavalle sankarille se tarjosi paljon mahdollisuuksia.

Päivätär – Päivän ja auringon jumalatar. Kuuttaren sisko. Päivätärtä on mahdollisesti palvottu muinaisessa Suomessa kaiken elämän antajana. 

Raunikko – Pienten, karvaisten eläinten suojelijajumaluus/henki. 

Ristikko – Jumalatar, joka suojeli eläimiä, joilla oli pieni risti rinnassa. Tapion ja Mielikin tytär. 

Siilikki – Siilikki komentaa metsän ampiaisia. Tunnetaan myös nimellä Huijutar. 

Simatar – Hunajan ja siman jumalatar/henki. 

Sumu - Sumun jumala/jumalatar

Sumutar - Sumun henki. Sumun tytär. 

Suvetar – Kesän jumalatar.

Tahvatar - Hevosten emuu. 

Talvetar/Talvikki - Talven jumalatar. 

Talvipäivä – Talvipäivän Tasaus. 20-22 Joulukuuta. 

Tapio – Metsien, metsästyksen ja karhujen jumala. Mielikin puoliso. 

Tapiotar – Metsänhenki. Tapion ja Mielikin tytär. 

Tellervo – Metsänhenki ja metsän eläinten suojelija. Tapion ja Mielikin tytär. 

Tonttu – Rakennuksen haltija. Tontut liittyivät vahvasti esi-isien palvontaan. 

Tuometar – Tuomien suojelijahenki. Tapion ja Mielikin tytär. 

Tursas – Jättiläinen. Todennäköisesti skandinaavista alkuperää.

Tuulikki – Hennon tuulevireen henki. Tapion ja Mielikin tytär. 

Tuutikki - Metsän henki. Tapion ja Mielikin tytär. 

Vedenneito – Naispuolinen vedenhenki.

Vellamo – Merten, järvien, jokien ja muiden vesialueiden jumalatar. Kalastajien suojelija. Vellamolla oli kyky luoda aaltoja ja myrskyjä. Ahdin puoliso.

Viimatar - Kylmän tuulen henki. 

Vuotar – Voiteitten tekijä. Parannuksen henki.

Väinämöinen – Myyttinen tietäjä hahmo. Todennäköisesti Balttialaita alkuperää. Väinä merkitsee hitaasti virtaavaa jokea.

Ukko – Ukkosen, sateen, hedelmällisyyden, yhteisön ja ihmissuhteiden jumala. 

Ukon Vakat – Ukko-jumalan juhla, jota vietettiin alkukesällä. Juhannuksen edeltäjä. 

Utuneito – Sumun henki.