Komien Mytologia

​Komien Shamanismi

​Komit ovat suomalais-ugrilainen kansa, näin ollen komien mytologia pohjautuu kanta-uralilaiseen mytologiaan ja muistuttaa paikoitellen suomalaista mytologiaa. Komin kielen puhujia on noin 15 600. Suurin osa heistä asuu Komin tasavallassa. Komien uskonto on mielenkiintoinen yhdistelmä shamanismia sekä Venäjän ortodoksisuutta.
​
Luomismyytti
Komien tärkein jumalhahmo oli En (lausutaan Eh). En on hyvyyden ja vahvuuden jumala ja luojajumala, joka ilmestyi joutsenen hahmossa.
Enin vastapaino oli paha jumala Kul. Hänet tunnettiin myös nimellä Omöl. Kul hallitsi kuolemaa ja alista maailmaa ja hän ilmestyi kuikan hahmossa.
Komien luomismyytti muistuttaa kovasti proto-uralilaista luomismyyttiä, jossa vesilinnut luovat maan. Komien luomismyytissä ankka synnytti En Omolin luomisen kaksi jumalaa, hyvän ja pahan voimat. Joutsen ja kuikka sukelsivat alkumereen ja toivat maata pinnalle ja loivat maailman. Proto-uralilaisessa myytissä toinen linnuista varastaa maata ja rangaistuksena hänet alennetaan Alisen maailman vartijaksi.
Näitä myyttejä voidaan tulkita monin eri tavoin. Suomensukuisten kansojen shamanismissa linnut monesti rinnastettiin sieluihin. Shamaanin tehtävä oli matkustaa maailmojen välissä ja usein tämä otti linnun muodon shamanistiselle matkalle. Monesti shamaanin apueläimiä olivat myös juuri linnut.  ​

---

Kodin jumaluudet
Kuten monissa muissakin kulttuureissa myös komeilla oli myös omat kodinhaltijat. Yksi näistä oli Rynyshsa, joka oli saunojen ja kylpyhuoneitten suojelijahenki.
Olys, joka tunnetaan myös nimellä Olysya oli kodin henki. Olysin tehtävä oli vahtia takkatulta ja se yleensä asui keittiön pimeimmässä nurkassa. Hahmo muistuttaa paljon venäläisten Domovoita.
Rakennuksen suojelijahaltija oli nimeltään Aika. Se muistuttaa paljon suomalaista tonttua ja pohjoismaista nisseä.

Pyvsyansa oli kylpyhuoneen ja saunan pääpomo. Häntä voisi suomalaisessa mytologiassa vastata saunatonttu tai löylynhenki. Pyvsyansa saattoi olla pahantahtoinen, jos sitä häirittiin. Se ilmestyi pienen punahattuisen miehen hahmossa ja sen silmät kipinöivät kuin palavat hiilet. Se muistuttaa paljon venäläisten Bannikia. ​

​Luonnon jumaluudet 

​Vasa (lausutaan Baca) oli pahantahtoinen vedenhenki, jota lepyyttääkseen ihmiset uhrasivat leipää, leivoksia ja tupakkaa. Vasa oli mylläreiden suojelijahaltija.
Peludi-Aika oli maissin suojelijahenki ja tämän nimi kirjaimellisesti merkitsee ”isä maissia”.
Vörsa oli metsänhenki. Metsästäjät uhrasivat Vörsalle turkiksia, leipää, suolaa ja tupakkaa, sen toivossa, että Vörsa auttaisi heitä saamaan saalista.  

---

​Usko tuonpuoleiseen

Ort merkitsee ”kaksoisolentoa”. Jos ihmisen kaksoisolento ilmestyi hänen eteensä tai perheelle, se oli kuoleman enne.

Kaikissa uralilaisissa kulttuureissa tuonela eli vainajien maa oli yleensa kaukana pohjoisessa, järvien, vuorten ja metsen tuolla puolen. Komien mytologia ei ole poikkeus. Vainajien maa oli kaukana pohjoisessa ja sinne päästääkseen ihmisen täytyi ylitää kuoleman joki. Tämä joki oli nimeltän ”Syr Yu”. Syvä joki ja se erotti kuolleitten maailman elävien maailmasta.

Kun ihminen astui joen rannalle silta ilmestyi. Riippuen syntien määrästä mitä ihminen oli tehnyt elämänsä aikana tämä silta oli joko tukeva rautasilta, tärisevä lauta, ohut tanko tai hämähäkin seitti.
Sillan ylitettyään ihmisen tuli kiivetä ylös liukasta vuorta pitkin ja sitten vasta hän saapuisi vainajien valtakuntaan.

Usko tuonpuoleiseen oli vahva ja nämä tarinat toimivat myös moraalisina oppaina ihmisille. Komien kulttuurissa ihmiset pitivät erityisen hyvää huolta kynsistään, jotta sitten kuoleman jälkeisessä elämässä vuoren yli kiipeäminen olisi helpompaa. Perinteisesti komilaiset myös haudattiin kynsisakset mukanaan, jotta he pystyisivät hoitamaan kynsiään myös tuonpuoleisessa.  ​

---