Elävää Kuvaa: Dumbo

Kehittely

Dumbo perustuu vuonna 1939 kirjakäärön muodossa ilmestyneeseen satukirjaan nimeltä "Dumbo lentävä elefantti" sen olivat kirjoittaneet Helen Aberson Pearl sekä Harold Pearl. Ensimmäisen julkaisija oli Whitman Publishing vuonna 1941 Walt Disney Productions osti oikeudet tarinaan. Dumbo sai ensi-iltansa Lokakuun 23 vuonna 1941 ja se on neljäs Disneyn kokopitkä animaatio.

Dumbo on myös yksi Disneyn lyhyimmistä animaatio-elokuvista. Se on vain 64 minuuttia pitkä.

Alkuperäinen Pearlin ja Abersonin tarina ilmestyi niinsanotun kirjakäärön muodossa. Tarina muistutti pikemminkin panoramaa. Walt Disney tutustui Dumboon jo vuonna 1939, kun lisenssiosaston johtaja Kay Kamen esitteli hänelle kyseistä kirjakääröä.

Alunperin Dumbosta oli tarkoitus tehdä lyhytelokuva. Pian kuitenkin studioilla ymmärrettiin ettei lyhytelokuva tekisi tarinalle oikeutta. Toisen maailmansodan takia studiolla oli jatkuva rahapula eivät Pinokkio ja Fantasia olleet tuoneet niin paljon kassatuloja mitä oli toivottu. Näin olle Dumboa alettiin suunnittelemaan pienellä budjetilla. Käsikirjoittajiksi palkattiin Dick Huemer ja Joe Grant, jotka pysyivät lopulta hyvin uskollisina alkuperäiselle tarinalle.
​​

---

Elokuvan ohjaaja Ben Sharpsteen sai ohjeistukseksi pitää animaatio hyvin yksinkertaistettuna. Tämän takia Dumboa ei ole täytetty niin mittavilla yksityiskohdilla, kuten aiempia Disneyn elokuvia; Pinokkio, Fantasia ja Lumikki.
Dumbo on välillä suorastaan karikatyyrimainen. Ohjeistus pitää animaatio yksinkertaisena antoi myös hahmo-animaattoreille tilaisuuden keskittyä hahmojen elävöittämiseen täydellä sydemällä. Bill Tytlan animoimaa Dumbon hahmoa pidetäänkin yhtenä Disneyn ilmeikkäimmistä päähahmoista.

Dumbossa käytettiin myös vesiväri/akvarellitaustoja, joita Disneyllä on käytetty paljon muunmuassa lyhytanimaatioissa. Muutamissa elokuvissa Dumbon lisäksi on myös käytetty vesiväritaustoja näitä elokuvia ovat Lumikki ja Bambi sekä monen vuosikymmenen jälkeen Lilo ja Stitch vuodelta 2002.

---

Vastaanotto 

Toisesta maailmansodasta huolimatta Dumbo oli Disneyn studioiden 1940 luvun rahallisesti menestynein elokuva. Tuotanto itsestään maksoi 950 000 dollaria ja se tuotti 1,6 mijoonaa dollaria ensimmäisellä esityskierroksella.

Elokuva voitti myös parhaan musiikin oscar-palkinnon ja Baby Mine laulu oli ehdokkaana parhaan laulun palkinnon saajaksi. ​​

---

Juoni 

Veturi kuljettaa sirkusta eteenpäin. Eläimet odottavat haikaralta lapsia. Haikara tuo Rouva Jumbolle pienokaisen. Jumbo Juniorilla on ylisuuret korvat ja tämä saa kaikki muut sirkuselefantit karsastamaan sitä ja näin elefantin poikanen saa lempinimen Dumbo.

Sirkuksessa yksi katsojista ilkeämielinen poika alkaa ilveilemään ja vetämään vitsejä Dumbon ylisuurista korvista. Dumbon äiti vihastaa ja alkaa kärsällään läpsimään poikaa. Tämän seurauksen Rouva Jumbo joutuu karanteeniin. Pikku Dumbo alennetaan klovni-norsuksi. 

Dumbo on hyvin surullinen ja yksinäinen ilman äitiään. Sirkushiiri Timoteista tulee Dumbon ystävä ja suojelija. Timotei suostuttelee sirkustirehtöörin tekemään suuren elefanttinumeron. Näin tapahtuu ja esitykseen kuuluu suuri elefanttipyramidi, jonka huipulla seisoo pikkuinen Dumbo. Dumbo ja Timotei onnistuvat kompuroimaan huipulla ja pian koko sirkus on rikkoutunut mastoa myöten ja kaikki elefantit joutuvat sairaslomalle.

---

Dumbo on surullisempi kuin koskaan. Timotei vie Dumbon tapaamaan äitiään. Baby Mine laulun aikana rouva jumbo silittää lastaan kärsällään ja molemmat kyynelehtivät ikävissään.

Palatessaan takaisin karanteenialueelta Timotei ja Dumbo pysähtyvät juomaan vettä, mutta joku klovneista on kaatanut veteen shamppanjaa. Alkoholiin tottumattomina Dumbo ja Timotei alkavat näkemään näkyjä vaaleanpunaisista elefanteista.
​​

Aamulla neljä varista löytävät epäilemättä huonokuntoiset Timotein ja Dumbon nukkumassa puussa. Timotei pohtii miten he ovat puuhun joutuneet ja sitten hän tajuaa sen. Dumbo osaa lentää korvillaan. Variksista tulee Dumbon ja Timotein ystäviä ja yhdessä he alkavat opettamaan Dumboa lentämään.

Dumbo lopulta joutuu taas klovninäytökseen mutta tällä kertaa hän osaakin lentää. Näin Dumbosta tulee sirkuksen uusi vetonaula. Dumbo upea lentävä elefantti. Elokuva päättyy Dumbosta kirjoitettuihin lehtijulkaisuihin ja Rouva Jumboon joka on päässyt pois karanteenista ja omaa nyt oman vaunuosaston ja Dumboon joka lentää sirkusjunan yläpuolella ystäviensä Timotein ja Varisjengin kanssa.

Dumbo ja Minä

En ollut katsonut Dumboa pitkään aikaan niin minulla ei ollut kovin paljon muistikuvia mitä siinä tapahtui. Yksi suosikkikohtauksistani on elokuvan alku, jossa veturi yrittää nousta ylös vuorelle ja hyvin veturimaisella äänellä sanoo "I can do it I can do it". Veturi on yllättävän ilmeikäs hahmo.

Olen Dumbosta kuullut vain yhden laulun suomeksi ja se on nimenomaan tämä veturi, joka tietysti suomenkielisessä versiossa on nimeltään Ukko-Pekka. 
Kohta saapuu juna verraton! Ukko Pekka on! Ukko Pekka on! 

Kyyneliltä ei voi Dumbossa välttyä. Jo ihan elokuvan alussa on hellyyttävää katsoa miten tiikerille, strutsille ja kenguruille tuodaan oma pentu. Baby Mine laulusta nyt puhumattakaan.

---

​Yksi ihan hassu kohtaus, joka oli jäänyt mieleen on palava klovnitalo ja klovinorsu-äidiksi pukeutunut klovni törmäilee ympäriinsä ja huutelee "save my baby". Äärimmäisen klovnimaista. Dumbo ei ehkä elokuvana sovi ihmisille, joilla on klovnifobia.

​Dumbo on monella tapaa hieman kummallinen elokuva. Siinä on äärimmäisen hellyttäviä kohtuauksia Timotein ja Dumbon ystävyys ja eläinäidit ja näiden eläinlapset. Siinä on myös aika hurjia kohtauksia. Poika joka pilkkaa Dumboa ja Rouva Jumbo joka raivostuu tästä ja joutuu karanteeniin. Dumbo herättää hyviä kysymyksiä eläinten ja ihmisten välisistä suhteista. Rankaiseeko kukaan ilkeää poikaa? Rouva Dumbo joutuu vaunuselliin ja kyltissä lukee "varo vihaista elefanttia". Rouva Jumbo muuten vaikuttaa olevan hieman ujompi ja hiljaisempi mitä muut sirkuselefantit, jotka lähinnä viettävät aikansa juoruilemalla keskenään.

Dumbo on myös hyvin aikaansa sidottu. Yhä harvemmassa sirkuksessa on eläimiä esiintyjinä ja myös eläinpuistot ovat menettäneet hohtoaan, kun ihmiset ovat alkaneet ymmärtämään eläinten käytöstä enemmän ja puolustamaan eläinten oikeuksia.

Dumbon tarina sijoittuu 30-40 lukujen taitteeseen, jolloin kiertävät sirkukset olivat hyvin yleisiä eikä tuolloin vielä osattu ajatella eläinten oikeuksia ja onko sirkuselämän etiikkaa. 

Olen aina itse pitänyt surrealistisesta vaaleanpunaiset elefantit kohtauksesta. Ehkä juuri siksi, kun siinä ei ole päätä eikä häntää. Välillä siitä tulee mieleen yksi lempi Disney elokuvistani Kolme Caballeroa, joka on yhtä surrealistinen eikä juonta ole nimeksikään.

Vaaleanpunaiset elefantit ovat ihan hupsuja, koomisia ja välillä painajaismaisia. Sen animaatiotyyli hieman rikkoo elokuvan kaavaa. Kohtaus voisi ihan hyvin olla fantasiasta. Olen miettinyt kuvastaako kohtaus Dumbon sen hetkistä työtä. Klovnien työtä on nimenomaan käyttäytyä ilman päätä ja häntää. 

Hieman kummallisella tavalla kohtaus myös vie elokuvaa eteenpäin, koska Dumbo ja Timotei heräävät puusta seuraavana aamuna. Varsinkin lapsikatsojille, jotka eivät vielä ymmärrä alkoholin haittoja, kohtaus voi herättää enemmänkin kysymyksiä. Miten he nousivat puuhun ja miksi he eivät muista sitä.

Dumbossa suosikki laulujani ovat Ukko-Pekka ja Baby Mine. Muita lauluja Dumbossa ovat Herra Haikara, Töitä paiskii duunarit, kun norsun lentävän mä nään ja norsu vaaleanpunainen

Itse pidän hieman yksinkertaistetusta animaatiosta mitä Dumbossa on. Se hieman muistuttaa tyyliä Robin Hoodissa sekä Pelastuspartio Bernard ja Biancassa. Mielestäni hieman yksinkertaistettu tyyli sopiikin hyvin animaatioihin, joissa päähahmona on eläimet ja yritykseen tehdä eläimistä hyvin ilmekkäitä. Dumbo onkin hyvin hellyttävä otus isoine korvineen ja taivaansinisine silmineen. 

Monella tapaa ihana elokuva. Historiallisesti myös aika realistinen lentävää elefanttia lukuunottamatta ;) ​