Pintaa syvemmälleOlen jo pidemmän aikaa suunnitellut kirjoittavani Kaunottaresta ja Hirviöstä ja nyt on vihdoin sen aika. Näin Kaunottaren ja Hirviön ensimmäisen kerran 5-vuotiaana ja se on siitä, asti ollut minun lempi-elokuvani. Olen nähnyt sen ehkä 90 kertaa. Tämä on pintaa syvempi katsaus tähän Disneyn kolmanteenkymmenenteen klassikkoon. JuoniKaunotar ja Hirviö oli pitkään aikaan ensimmäinen Disney elokuva, jonka pääosassa oli kaksi hahmoa ja se myöhemmin näytti tietä sellaisille elokuville, kuten Aladdin, Notre Damen Kellonsoittaja ja Atlantis, joissa selkeästi on kaksi tai useampia päähahmoja (ensimmäinen kahden hahmon ympärille kehystetty Disney animaatio oli Kaunotar ja Kulkuri vuodelta 1955). Kaunottar ja Hirviö on tarina kaunottaresta nimeltä Belle, sekä nuoresta prinssistä, jonka haltiatar muutti hirviöksi. Hirviön linna on unohdettu. Palvelijat on muutettu esineiksi ja hirviö itse elää piilossa maailmalta. Belle elää läheisessä kylässä keksijä-isänsä kanssa. Hän on outo lintu, koska hän lukee ja on tiedonhaluinen. Belleä piirittää metsästäjä Gaston, mutta Belle ei halua naimisiin miehen kanssa, joka ei ole kiinnostunut hänen ajatuksistaan. Eräänä päivänä Bellen isä matkaa keksijöiden messuille ja eksyy. Hän löytää tiensä hirviön linnaan, mutta linnan isäntä ottaakin hänet vangikseen. Belle lähtee pelastamaan isäänsä ja tarjoutuu tämän tilalle. Belle saa kulkea vapaasti linnassa, kunhan hän ei vain astu länsi-siipeen. Siellä nimittäin on taikaruusu, joka kuihduttuaan merkitsee, sitä ettei kirousta koskaan murreta ja hirviö jää hirviöksi. Utelias Belle tietysti ensitöikseen menee länsisiipeen. Hirviö vihastuu tästä. Belle pakenee ja joutuu susien jahtaamaksi. Hirviö pelastaa hänet ja tämän tapauksen jälkeen Belle huomaakin, että hirviö on paljon inhimillisempi olento ja hän alkaa yhä enemmän viihtymään taikalinnassa hirviön ja tämän palvelijoiden seurassa. Keväällä linnassa pidetään Bellelle ja hirviölle tanssiaiset. Romanttisen illan päätteeksi Belle kertoo hirviölle kaipaavan isäänsä. Hirviö antaa Bellen katsoa isää taikapeilistä. Isä on sairas ja Belle kauhuissaan. Hirviö antaa Bellen lähteä isänsä tykö ja samalla hyväksyy kohtalonsa ja ymmärtää olevansa rakastunut, sitä hän ei kuitenkaan Bellelle kerro. Belle matkaa sairaan isänsä luo. Rouva Pannun pikkupoika Kippo on tullut mukaan salamatkustajana. Bellen ja tämän isän kauhuksi Gaston ei ole toipunut Bellen rukkasten aiheuttamasta nöyryytyksestä ja maksanut mielisairaalan johtajalle näiden nappaamisesta. Belle kertoo hirviön olevan totta. Kauhistuneet kyläläiset lähtevät Gastonin johdolla linnaan tuhoamaan hirviön. Belle ja tämän isä pakenevat Kipon avustukselle. He lähtevät varoittamaan hirviötä, mutta liian myöhään. Gaston on kerennyt haavoittaa tätä. Belle kertoo kuolevalle hirviölle rakastavansa häntä ja taika murtuu. Hirviö palautuu takaisin ihmisen muotoon ja samoin palvelijat. Vanha Taru OnWalt Disney oli kiinnostunut tekemään Kaunottaresta ja Hirviöstä animaation jo omana elinaikanaan, mutta tarinan monimutkaisuus muodostui aina ongelmaksi. Vasta 90-luvun alussa Pienen Merenneidon menestyksen myötä Disneyn uusi animaattorien ja käsikirjoittajien sukupolvi innostui Kaunottaresta ja Hirviöstä uudelleen. Kaunottaren ja Hirviön taru on kirjaimellisesti maailman vanhin taru. Ensimmäiset kirjalliset versiot löytyvät jo antiikin Kreikasta, mutta sadun teema on yhtä vanha kuin tarinan kerronta. Historiallinen hirviö oli olemassa. Hänen nimensä oli Petrus Gonsalvus. 1500-luvulla Euroopan aatelisilla oli sairas tapa keräillä poikkeavia ihmisiä. Gonsalvus kärsi hypertrikoosista, eli geneettisestä ruumiin liikakarvuudesta. Hänet löydettiin lapsena Teneriffan viidakoista ja tuotiin Ranskan hoviin. Kuningas Henri toinen päätti tehdä kokeen ja katsoa saisiko villi-lapsesta kasvatettua aatelisen. Myöhemmin kuninkaan vaimo Margareta, joka tunnettiin naimakauppojen järjestäjänä paritti Petruksen eräälle vihollisensa tyttärelle (jonka nimi oli myös Margareta). Kuningattaren ja muun hovin hämmästykseksi pari rakastui toisiinsa. Petrus ja Margareta eivät koskaan saaneet elää vapaata elämää, vaan heidän kaikkia liikkeitään seurattiin. Heidän seitsemästä lapsestaan neljä sairasti hypertrikoosia ja heidät suljettiin hoveihin ympäri eurooppaan huvittamaan aatelismiehiä ja naisia. Petruksen tarina inspiroi 1700-luvun Ranskan hovin kirjailijoita ja 1740 ilmestyi Gabrielle-Suzanne Barbot de Villeneuven kirja Kaunotar ja Hirviö. Kirja kertoi varakkaan kauppiaan kauniista tyttärestä nimeltä Belle. Kirjan juoni on hyvin mutkikas ja muistuttaa paikoitellen saippua-oopperaa. Kirjassa Belle näkee jatkuvasti unia komeasta prinssistä ja hän on varma, että hirviö on kidnapannut prinssin ja pitää tätä panttivankina. Vasta, kun Belle palaa kotiinsa ilkeiden, kateellisten sisartensa luo hän ymmärtää rakastavansa hirviötä. Bellellä on mukanaan taikasormus ja taikapeili. Peilistä hän näkee hirviön olevan kuolemaisillaan. Hän palaa ja kertoo rakastavansa tätä, jolloin hirviö muuttuu Bellen unen prinssiksi. Villeneuven tarinassa prinssin isä on kuollut ja äiti on puolustamassa kuningaskuntaa. Kun prinssi on täysikasvuinen tämän hoitaja paljastuu ilkeäksi haltiattareksi, joka tahtoo prinssin puolisokseen, kun prinssi kieltäytyy haltiatar muuttaa hänet hirviöksi. Kaunottaren äidin alkuperä paljastuu myös. Hänen äitinsä on kuninkaan sisar, jonka haltiatar myös vangitsi. Toisin sanoen Villeneuven tarinassa prinssi ja kaunotar ovat serkukset. Luin itse Villeneuven romaanin viime vuonna. Kirjani oli Englanninkielinen, ja vaikka olen erittäin hyvä englanninpuhuja minun oli hankala ymmärtää vanhankantaista englanninkieltä. Sen verran sain kuitenkin kirjasta irti, että ymmärsin sen olevan enemmän Bellen tarina, kuin hirviön. Bellen hahmo on fiksu ja kaunis. Pakkoavioliitot olivat tuolloin hyvin yleisiä ja naiset määrättiin hyvin nuorina naimisiin. Villeneuve kirjoitti kirjan, jotta nämä nuoret naiset osaisivat varautua ja sopeutua tilanteeseen. Tuntematon tuleva puoliso voi aluksi tuntua pelottavalta, mutta ehkä hän onkin todella mukava. Osa pakkoavioliitoista epäonnistui ja osa oli rakkausavioliittoja. Hirviö elokuvissa, joissa kuvataan naisen ja hirviön suhdetta, hirviö on kuvannut ihmisten oman aikansa pelkoja. Esimerkiksi ensimmäinen King Kong elokuva (1933) on allegoria mustan ja valkoisen naisen rakkaus-suhteelle. Asia, josta elokuvan ilmestymisen aikaan vaiettiin. 1756 ranskatar nimeltä Jeanne-Marie Leprince de Beaumont kirjoitti lyhennetyn version Villeneuven tarinasta ja Disneyn Kaunotar ja hirviö pohjautuu lähinnä Beaumontin kirjaan. Toinen suuri inspiraation lähde animaatiolle oli Jean Cocteaun vuoden 1947 elokuva La Belle et la Bete. Elokuvan maskeeraus ja tyyli toimivat osittain malleina animaattoreille. Tämä näkyy esimerkiksi hirviön sekä palvelijoiden ulkomuodossa. Belle Moderni KaunotarBellen hahmo oli 90-luvun alussa uudenlainen Disney prinsessa. Hän luki, oli tiedonjanoinen ja utelias maailmanmenosta. Belle merkitsee ranskaksi kaunista ja Belleä pidetään yhtenä kaikkien aikojen kauneimmista Disney prinsessoista. Bellen kauneus on kuitenkin paljon muutakin kuin ulkoista kauneutta. Hän näkee pintaa syvemmälle. Bellen äidistä ei puhuta elokuvassa mitään. Voimme olettaa, että hän on edesmennyt. Bellen on kasvattanut eksentrinen yksinhuoltaja keksijä-isä, jota Belle syvästi rakastaa. Belle myös tiedostaa isän kyseenalaisen maineen. Toisin sanoen Belleä pidetään heti alkujaan hieman outona, koska isä on paikkakunnan kylähullu. Tämä eristäytyneisyys muista kyläläisistä näkyy siinä, että perheen talo sijaitsee kylän laidalla. Belle ei kuitenkaan häpeä isäänsä vaan on ylpeästi isänsä tytär. Ehkä keksijä-isän vaikutusta on se, että Belle on lukutoukka ja erittäin fiksu. Kaunottaren ja Hirviön käsikirjoittaja Linda Woolverton toivoi, että Belleä ei esitetä täydellisenä hahmona tai täydellisyyden tavoittelijana. Siksi tällä on monesti hiussuortuva kasvoillaan, jota hän vähän väliä työntää korvan taakse. Kyläläiset ja lauma-mentaliteettiKaunottaren ja Hirviön kyläläisiä voidaan helposti verrata nykypäivän poliittiseen tilanteeseen, jossa ihmisten mentaliteettia manipuloidaan jatkuvasti median avulla, eikä ihmisiä kehoteta itsenäiseen ajatteluun. Kun tutustumme Belleen elokuvan alku-minuuteilla, jo ensimmäinen laulu kertoo kyläläisten suhtautumisesta ihmisiin, jotka eivät ole kuten muut. Miksi parikymppinen Belle lukee? miksi hän ei tee niinkuin muut? hommaa itselleen miestä ja pyöräytä lapsia ja hoida kotia? Suurin osa kylän miehistä on Belleen lääpällään, koska hän on niin uskomattoman kaunis, mutta ehkä he myös hieman pelkäävät tämän itsenäistä luonnetta. Bellea kohtaan tunnetaan myös kaunaa, erityisesti Brigid Bardotia muistuttavat identtiset kolmoset, jotka eivät voi ymmärtää miten kukaan nainen ei voi mennä Gastonin lihaksista sekaisin. Villeneuven ja Beaumontin alkuperäisissä tarinoissa Bellellä oli sekä sisaria että veljiä. Kunnon satu-perinteen mukaan Bellen veljet ovat hyviä ihmisiä. Pitävät tästä ja suojelevat tätä. Kun taas Bellen sisaret ovat ilkeitä ja kateellisia (kuten naiset, erityisesti sisaret saduissa monesti ovat). Animaation ensimmäisissä luonnoksissa Bellen ilkeät sisaret olivat mukana, mutta heidät lopulta poistettiin käsikirjoituksesta, jossa haluttiin keskittyä enemmän Bellen ja isän väliseen suhteeseen. Animaatioon kuitenkiin jätettiin identtiset kolmoset edustamaan naisten ristiriitaista suhtautumista Belleen. Suihkulähteelle istahtaneen Bellen seuraan tuppautuvat lampaat kuvastavat kyläläisten lauma-mentaliteettia. Heilä ei ole tarvetta itsenäiseen ajatteluun ja he pitävät, sitä kovin kummallisena. Maurice, koko kylän todennäköisesti fiksuin henkilö, heitetään kapakasta ulos, kun hän juoksee kertomaan Bellen kidnappauksesta. Ovatko kyläläiset kaiken aikaa pitäneet Mauricea kylähulluna? todennäköisesti. Neroja on kautta aikojen pidetty hulluina ja sopimattomina. Elokuvan lopussa kyläläisten lauma-mentaliteetti nousee huippuunsa, kun Gaston houkuttelee heidät kaikki mukaansa hirviö jahtiin. Hirviö ja palvelijatKaunotar ja Hirviö alkaa, kun vanha kerjäläiseukko saapuu palatsiin ja pyytää suojaa purevalta pakkaselta. Nuori hemmoteltu prinssi kammoaa eukon rumuuttaa ja käskee tätä lähtemään. Haltiatar näkee hirviön pilaantuneeseen sieluun ja muuttaa tämän hirviöksi ja kiroaa linnan. Hirviö kasvaa teini-pojasta aikuiseksi jatkuvassa agressiossa ja itse-inhossa. Hirviö on täysin palatsiin sidottu. Hän ei voi kulkea ulkomaailmassa, koska hänet heti tuomittaan ulkonäkönsä perusteella. Hirviössä on vihaa ja aggressiota, joka aiheuttaa vieraissa pelkoa. Elokuvaa kysyy heti alussa tärkeimmän kysymyksen; miten hirviö voi rakastaa ketään, jos hän ei rakasta edes itseään? Vasta Bellen tultua palatsiin hirviö alkaa ymmärtämään omaa itseään ja käytöstään. Kuten Belle on hänen vankinsa, hirviö on kirouksen vanki. Hirviön uskolliset palvelijat tuntevat isäntänsä kaikista parhaiten. He ovat mitä ilmeisemmin tottuneet tämän raivonpuuskiin ja huomaavat milloin tämä on hyvällä päällä. Tavallaan kaikki palvelijat, mutta erityisesti kolmen kopla: Lumiere, Könni ja Rouva Pannu edustavat hirviön omaa tuntoa. Lumiere, jonka nimi kirjaimellisesti merkitsee valoa, kuvastaa Hirviön toivoa, siitä että kaikki vielä kääntyy parhain päin. Tämä näkyy Lumieren optimistessa hahmossa ja charmikkuudessa. Lumiere on jotain, mitä hirviökin tahtoisi olla. Rationaalinen kaappikello Könni, kuvastaa ajan kulumista. Könni muistuttaa hirviötä ruusun kuihtumisesta ja aatelisarvosta. Rouva Pannu symboloi hirviön vanhempia. Hirviön taustasta ei animaatiossa muuta kerrota, kuin sitä, että hän oli itsepäinen nuori prinssi. Toisin sanoen hänen vanhempansa ovat poissa tai kuolleet mikä on katkeroittanut häntä. Äidillinen rouva Pannu huolehtii hirviöstä silloinkin, kun tämä ei huolehdi itsestään. Hän edustaa pyyteetöntä vanhemman rakkautta. Rouva Pannun iso astiakaapissa asuva perhe muistuttaa hirviötä, siitä mitä hän ei koskaan voi saada, vaikka ehkä sitä hän syvällä sisimmässään tahtoisi. Hirviö on ristiriitainen hahmo. Kun hän oppii tutustumaan Belleen hänen luonteensa rauhoittuu ja hänen ihmismäisyytensä palaa. Tämä oli live-action version suurin ongelma. Belle yritti muuttaa hirviön mieleisekseen, eikä hirviön hahmo kyseisessä elokuvassa muuttunut lainkaan. Kun taas animaatiossa hirviö itse muuttaa itsensä. Hänestä tulee se ihminen, joka hän on aina tahtonut olla. Gaston Komea HirviöGaston on Kaunottaren ja Hirviön pahis ja ehkä yksi parhaimmista Disneyn pahiksista kautta aikojen. Gaston on komea, lihaksikas mestari-ampuja. Hän on myös täysi sovinisti, eikä kovinkaan älykäs. Tässä mielessä Gaston muistuttaa paljon Hirviötä, molemmilla on suuri ego ja vihan-hallinta ongelmia. Gaston tahtoo Bellen itselleen ja kun, he kohtaavat kaupungilla katsojalle tulee äkkiä selväksi Gastonin päämäärät. Hirviö ja Gaston muistuttavat hieman ulkoisesti toisiaan. He ovat isoja lihaksikkaita köriläitä. Hirviön käytös ei ole yhteiskunnassa hyväksyttävää tämän ulkomuodon takia, kun taas Gastonin pahoja tekoja katsotaan läpi sormien. Hahmon seksistinen käytös tuskin olisi ollut kovinkaan kummallista oikeassa 1600-luvun Ranskan maalaispitäjissä. Gaston sanoo Bellelle ettei nainen saa lukea, mikä ärsyttää itsenäistä Belleä suunnattomasti. Belle jatkaa matkaansa nenä kirjassa ja Gaston kehuskelee kylälle miten Bellestä tulee hänelle oiva vaimo. Belle ei tahdo naida miestä, joka on vain kiinnostunut hänen ulkonäöstään. Gaston esitetään elokuvan alussa lihaksikkaana pölkkypäänä. Törppö, joka kulkee aina Gastonin kannoilla, kuvastaa Gastonin egon jatketta. Törppö ei koskaan kyseenalaista Gastonia vaan kaiken aikaa kehuskelee ja palvoo tätä. Kun Belle antaa Gastonille rukkaset tämä ei kestä kasvojen menetystä vaan palkkaa mielisairaalan johtajan viemään Bellen ja tämän isän. Teko, joka on melkeinpä yhtä julma, kuin teini-pojan muuttaminen hirviöksi. Gaston kuvastaa, sitä miestä, joksi hirviö olisi kasvanut ilman haltiattaren sekaannusta. Kaksi PuoltaKun Belle näyttää hirviön taikapeilistä todistaakseen isänsä sanat todeksi Gastonin hirviömäinen olemus paljastuu. Hän houkuttelee kaikki kylän miehet mukaansa hirviöjahtiin. Linnan yläkerroksissa hän huutaa hirviölle juuri ne ajatukset, joita hirviö on toistellut mielessään luuletko tytön rakastavan sinua, kun hän voisi saada minut..olet liian kiltti peto... Hirviön muutoksessa on kolme pääpistettä. Ensimmäinen muutos tapahtuu, kun hän pelastaa Bellen susilta, minkä seurauksena Belle päättää jäädä linnaan ja hoitaa tämän haavoja. Toinen ehkä merkittävin muutos tapahtuu tanssisali-kohtauksen päätteeksi, kun hirviö antaa Bellen palata isänsä luo ja tajuaa rakastuneensä häneen. Kolmas muutos, joka yleensä jää unohduksiin tapahtuu Gastonin ja Hirviön taistelussa, kohtauksessa, jossa Hirviö on kuristamaisillaan armoa pyytävää Gastonia ja lopulta päästää tämän menemään. Tässä vaiheessa Gaston haavoittaa hirviötä, mutta samallla putoaa linnan tornista, kun taas samalla Belle vetää hirviön luokseen. Tämä armonpilkahdus, jonka Hirviö osoittaa Gastonille, lopulta pelastaa hänet. VärimaailmaKaunotar ja Hirviö alkaa loppukesästä ja päättyy kevääseen. Luonnossa tapahtuvat muutokset kuvastavat samalla muutoksia kahden päähenkilön elämässä. Elokuvan alussa maailma kylpee loppukesän kultaisissa väreissä. Belle on puettu valkoiseen ja siniseen. Hän erottuu kylästä ja sen massasta. Valkoinen ja sininen ovat myös Neitsyt Marian värejä. Elokuvan alun Belle on viaton, mutta ei kuitenkaan naaiivi. Puku muistuttaa Dorothyn pukua ihmemaa Oz - elokuvassa. Kuten Dorothy Bellekin löytää itsensä oudosta taikamaailmasta. Hirviö pukeutuu elokuvan alussa purppuraan vivahtavaan tummanpunaiseen viittaan. Tummanpuhuva asu kuvastaa hahmon halua piiloutua ja eristäytyä maailmasta. Kun Belle ja Hirviö elävät talven maailmassa Hirviön viitta on vaihtunut violettiin. Violetti on kuninkaallinen ja muodonmuutosten väri. Tämä viittaa Hirviön hiljaiseen muodonmuutokseen, joka on alkanut Bellen saapumisen myötä. Gastonin värejä ovat punainen ja musta. Punainen viittaa huomioon, vereen ja vihaan. Musta on piilotetun identiteetin väri. Mitä kotoisammaksi Belle tuntee olonsa Hirviön linnassa, sitä lämpimmän sävyisiä hänen asunsa ovat. Ne muuttuvat vaaleanpunaisista punaisiksi ja metsän vihreiksi. Värien käyttö kuvastaa Bellen etsimän seikkailun konkretisoitumista. Elämä linnassa on yllättävää ja jännittävää. Tanssisali kohtauksen kullankeltainen mekko antaa esi-makua Bellen tulevaisuudesta kuningattarena. Samoin Hirviön kulta-sininen asukokonaisuus kuvastaa Hirviön oman itsensä hyväksyntää ja henkilökohtaista arvonpalautusta. Hirviön palatsi on tumma ja synkkä. Seinien enkelit ja kerubit ovat kirouksen myötä muuttuneet nauraviksi paholaisiksi. Huoneiden sävymaailma vaihtelee punaisen ja violetin välillä. Tanssiaissali muistuttaa kultaupotuksineen ja kattomaalauksineen Versaillesin palatsin peili-salia. Kun kirous murtuu haalistuneet värit kirkastuvat ja tumman palatsin seinät vaalenevat ja enkelit palaavat. Palatsi kuvastaa omistajaansa. Kirouksen alla oleva hirviö on samanlainen, kuin hylätty palatsi. Belleen rakastuessaan hirviö muuttuu ja palatsi muuttuu. Se loistaa ja kimaltaa, ei vielä ulkoapäin, mutta sisältä. RuusuVielleneuvin sadussa Bellen isä kiipesi hirviön puutarhaan hakemaan ruusua suosikki-tyttärelleen. Disneyn kaunottaressa ja hirviössä ruusu sai uuden merkityksen. Siitä tuli hirviön ja palatsin tiimalasi. Kun ruusu kuihtuu hirviöllä ei ole enää toivoa muutoksesta. Kukkien kielellä tumma ruusu merkitsee intohimoista, kaiken voittavaa rakkautta. Bellen ja Hirviön rakkaus oli kaiken voittavaa (ja toivottavasti myös muuttui kirouksen särettyä intohimoiseksi). Se, että ruusu on lasikuvun sisällä kuvastaa päähenkilöiden hankalaa tilannetta, josta ulos pääsy tuntuu välillä toivottomalta. MusikaaliPienen Merenneidon menestykseen vaikutti erittäin paljon säveltäjä-duo Howard Ashman ja Alan Menken. Heidät palkattiin tekemään musiikki Kaunottareen ja Hirviöön. Kaunotar ja Hirviö muistuttaa hieman Frozenia siinä mielessä, että molemmista elokuvista on jäänyt elämään sellainen laulu, jonka tietävät nekin, jotka eivät ole elokuvaa katsoneet. Eli Let it go sekä Beauty and the Beast eli suomalaisittain tyttö sekä hän. Laulut nauhoitettiin elävän orkesterin säestyksellä. Beauty and the Beast laulusta julkaistiin myös pop-versio, jonka esittivät Céline Dion ja Peabo Bryson, ja joka kuullaan elokuvan lopputekstien aikana. Beauty and the beast voitti parhaan laulun Oscar palkinnon ja elokuva voitti vuoden 1992 Oscar palkkinnon parhaasta musiikista. Elokuvaa varten oli sävelletty laulu Human again mikä lopulta poistettiin elokuvasta, koska se ei viennyt juonta tarpeeksi eteenpäin. Se korvattiin laululla Something there eli Mä ihastuin. Human again lisättiin vuoden 1994 Kaunotar ja Hirviö Broadway musikaaliin ja vuodesta 2002 lähtien se ja lauluun tehty animaatio-osuus on liitetty dvd ja blueray julkaisuihin. Aidsia sairastanut Howard Asham menehtyi kahdeksan kuukautta ennen Kaunottaren ja Hirviön ensi iltaa maaliskuun 8. 1991 eikä hän koskaan päässyt todistamaan elokuvan maailman menestystä. Kaunottaren ja Hirviön tekijätiimi omisti elokuvan Howard Ashamanin muistolle. Elokuvan lopussa lukee "ystävällemme Howardille, joka antoi merenneidolle tämän ääneen ja hirviölle sielun". Sukupuolinormien Rikkomista90-luvun alulla Disneyllä puhalsivat uudet tuulet. Elokuvan alkuperäinen käsikirjoitus oli lähempänä Beaumontin kirjaa. Siinä Belle oli kauppiaan tytär ja hirviön rooli oli huomattavasti pienempi. Elokuvan ohjasivat Gary Trousdale ja Kirk Wise. Kaunotar ja Hirviö oli molemmille ensimmäinen ohjaus. Trousdale oli työskennellyt Disneyllä efekti-osastolla 80-luvulta asti ja Wise animaattorina. Myöhemmin molemmat ovat ohjanneet useita Disney elokuvia. Elokuvan käsikirjoitti Linda Woolverton, joka myöhemmin oli mukana käsikirjoittamassa Leijonakuningasta, Mulania sekä vuoden 2017 Kaunottaren ja Hirviön live action versiota. Woolverton tahtoi kehittää Bellen hahmosta erilaisen Disney prinsessan. Jos Arielia ei oteta lukuun, Belleä edeltäneet Disney prinsessat Lumikki, Tuhkimo ja Aurora olivat kaikki aikansa tuotteita ja kodin hengettäriä. Belle oli kaikkia aiempia sankarittaria vapaampi. Hän sai tulla ja mennä miten tahtoi. Hänen isänsä (eikä myöskään Hirviö) ei pakottanut Belleä kotitöihin. Belle ei leivo omenapiirakoita tai siivoa toisten pyynnöstä ja hän laulaa enemmän itselleen kuin eläimille. Belle lukee ja haaveilee toisenlaisesta elämästä. Pikkukaupungin elämä on Bellestä ikävää, eikä hän kestä Gastonin kaltaisia miehiä. Bellen hahmon tärkeyttä on helppo vähätellä vuonna 2018, mutta vuonna 1991 Belle kuvasi 90-luvun alun itsenäistä naista ja omalta osaltaan näytti esimerkkiä sellaisille voimahahmoille kuten Mulan, Pocahontas ja Elsa. Woolverton kertoi Bellen hahmon inspiraationa olleen Kathreen Hepburnin esittämä Jo March vuoden 1933 Pikkunaisia elokuvassa. Woolverton muokkasi hahmostaan lukemista rakastavan tytön, joka ei ollut prinsessa ja jolla ei ollut minkäänlaista hinkua naimisiin. Woolvertonin mukaan hahmon radikaali poikkeavuus aiemmista Disney prinsessoista aiheutti närää, joissain tuottajissa ja animaattoreissa. Kuvakäsikirjoituksissa Belle itki jatkuvasti vankeutensa aikana. Woolverton ei hyväksynyt tätä. Belle ei ollut luovuttaja. Hän on Disneyn prinsessoista vanhin, 20-vuotias (tai oli, Elsa on tällä hetkellä vanhin). Belle saattoi alussa olla järkyttynyt uudesta tilanteesta, mutta hän otti sen haltuunsa ja alkoi heti tutustumaan uuteen ympäristöön. Kun itkemisestä luovuttiin kuva-käsikirjoitusten Belle olikin yhtäkkiä super-bitch, joka jatkuvasti tappeli hirviön kanssa. Vasta, kun Woolverton, Bellen ääni Paige O´Hara ja tuottaja Don Hahn juurta jaksaen selittivät kaikille kuka Belle on, elokuva saatiin raiteilleen. Glen Keanin luomus hirviö ihmismuodossa, sekä inspiraatiota, Michelangelon David-patsas. Kun Gleane teki luonnoksia hirviöön hän yhdisteli monenlaisia eläimiä, mutta hirviön silmät pysyvät samana on hirviö sitten hirviö tai ihminen. AnimaatioKaunottar ja Hirviö toteutettiin osittain CAPSin avulla (Computer Animation Production System). Caps oli digitaalinen ohjelmisto, jonka Disneyllä aikoinaan kehitettiin Pixarille. Ohjelman ansioista pystyyttiin luomaan entistä useampia värejä ja sävyjä ja sävy-efektejä hahmoihin. Ohjelmalla pystyttiin myös luomaan enemmän syvyyttä taustoihin ja hahmojen välisiin etäisyyksiin. Tanssi-sali kohtaus on yksi ensimmäisistä kohtauksista animaation historiassa, jossa kalvoille maalatut hahmot on asetettu täysin digitaalisesti luotua taustaa vasten. Aluksi tekijät eivät tahtoneet käyttää tietokoneita animaatiossa lainkaan, mutta tarpeeksi kauan tekniikkaa kehitettyään, sitä päätettiin käyttää tanssisali kohtauksessa. Kohtauksen menestyksen takia studiolla uskallettiin ottaa enemmän riskejä tietokone animaation suhteen. Tämä näkyy erityisen hyvin seuraavassa Disneyn animaatiossa, joka oli vuoden 1993 Aladdin. Kohtaus, jossa Aladdin yrittää paeta ihmeiden onkalosta on tehty samalla, vielä eteenpäin kehitetymmällä tekniikalla. Animaation tärkein aines ovat kuitenkin animaatiohahmot. Bellen visuaaliseen ulkomuotoon vaikuttivat Edgar Degas´n baletti tanssija-maalaukset ja hänen kasvonpiirteensä tulivat Hollywoodin kulta-ajan tähdiltä Vivien Leighilta ja Audrey Hepburnilta. Bellen pääanimaattorina toimi Mark Hehn. Gastonin animoi kukas muu kuin Disneyn kaikkien aikojan paras pahis-animaattori Andreas Deja ja Hirviön pääanimaattori oli Glen Keane. Keane käytti Hirviön inspiraationa useampia eri eläimiä karhuja, villisikoja ja biisoneita. Loppukohtauksen muodonmuutos-jaksoa varten hän tutki paljon antiikin Kreikan ja Rooman patsaita, erityisesti Michelangelon teoksia. Ihmis-muotoisessa prinsissä näkyy piirteitä esimerkiksi Michelangelon kuuluisasta David-patsaasta. ÄäninäyttelijätOlen nähnyt Kaunottaren ja Hirviön lukemattomia kertoja suomeksi ja myös englanniksi ja ranskaksi. Suomalainen versio on itselle rakkain, koska kasvoin sen kanssa, mutta pidin myös englannin ja ranskankielisistä versioista. En ymmärtänyt ranskalaisesta versiosta muuta kuin tietysti sanat "bonjour" ja "ma cherie" kiitos Lumieren, mutta kun elokuva sijoittuu kuvitteelliseen Ranskaan ranskankieli sopii elokuvaan hyvin. Englanninkielistä versiota katsellesani muistan olleeni hämmentynyt, kun hirviön ääntä ei ollut madallettu, kuten suomenkielisessä versiossa. Paige O´Hara, joka oli alkuperäinen Bellen ääni on tätä nykyä yksi virallisista Disney taiteilijoista ja maalaa paljon erityisesti Kaunotar ja Hirviö taidetta. Suomenkielisessä versiossa Bellen ääni on ihana ooppera-laulaja Mervi Hiltunen. Hirviö on Matti-Olavi Ranin, Lumiere on Esa Muje ja Gaston on Esa Ruuttunen, jonka baritoni on hahmolle täydellinen. PalkinnotIlmestyessään 1991 Kaunotar ja Hirviö rikkoi lähestulkoon kaikki siihen astiset animaatio-elokuvien ennätykset. Se oli ehdolla neljässä eri Oscar-kategoriassa ja oli ensimmäinen (ja ainoa) animaatio, joka on koskaan ollut parhaan elokuvan Oscar palkinnon ehdokkaana ja tämä tapahtui paljon ennen kuin Oscar-palkintoihin edes tuli parhaan animaation- kategoriaa. Se oli myös ehdolla parhaasta äänityöstä, musiikista ja laulusta ja voitti parhaan musiikin ja laulun Oscarit. Kaunotar ja Hirviö voitti ensimmäisenä animaationa maailmassa Golden Globen vuoden parhaasta elokuvasta/musikaalista. Tässäpä listaa Kaunottajen ja hirviön palkinnoista: 1991 Gary Trousdale ja Kirk Wise voittivat Los Angeles Film Critics Associationin parhaan elokuvan palkinnon. 1992 Producers guild of America Tuottaja Don Hahn ehdokkaana Yhdysvaltojien parhaan elokuva-tuottajan tittelistä. Oscar-palkinnot Ensimmäinen animaatio-elokuva ehdolla vuoden parhaaksi elokuvaksi. Ehdolla parhaasta äänityksestä. Palkinto parhaasta musiikista. Palkinto parhaasta laulusta beauty and the beast. Chicago Film Critics Association Ehdolla vuoden parhaaksi elokuvaksi. Dallas-Fort Worth Film Critics Association Ehdolla vuodeen parhaaksi elokuvaksi. Voitti vuoden paras animaatio palkinnon. Golden Globe Golden Globe, säveltäjät Alan Menken ja Howard Ashman ehdokkaina lauluilla Be our guest ja beauty and the beast. Beauty and the beast voitti Golden Globen parhaasta elokuvan laulusta. Alan Menken voitti Golden Globen parhaasta elokuvan tunnussävelestä. Voitti vuoden parhaan elokuvan Golden globe-palkinnon. 1993 Grammy voitot ja ehdokkuudet kaunottaren ja hirviön sountrack oli ehdolla parhaaksi levyksi ja parhaaksi elokuva-musiikiksi. Beauty and the beast oli ehdolla vuoden parhaan laulun Grammyn voittajaksi. Voitti parhaan lasten albumin Grammyn. Voitti Best Pop Instrumental Performance Grammyn. Beauty and the beast voitti Best Song Written Specifically for a Motion Picture or for Television - Grammyn. Alan Menken voitti Best Instrumental Composition Written for a Motion Picture - Grammyn. Voitti Best Pop Performance by a Group or Duo With Vocal - Grammyn Minä ja Belle/Elizabeth Swan kampaus...vai olisiko se sittenkin Elsa? Minä ja Kaunotar ja HirviöVoisin kirjoittaa Kaunottaresta ja Hirviöstä vaikka kokonaisen kirjan, olen katsonut elokuvan niin monta kertaa. Disney-fanit monesti tykkäävät kategorisoida itseään. Minä olen Kaunotar ja Hirviö-fani. Sekä Kaunotar ja Hirviö keräilijä. Näin elokuvan ensimmäisen kerran 5-vuotiaana ja taisin katsoa sen puolen vuoden aikana kerran päivässä, kun se ilmestyi. Joskus kauan sitten törmäsin artikkeliin, jossa mitattiin sukupolvien suosikki-Disney animaatioita. 80-luvun lopussa syntyneiden suurin suosikki Disney animaatio oli Kaunotar ja Hirviö. 90-luvun alussa syntyneiden Leijonakuningas ja 2000-luvun alussa syntyneiden Frozen. Tämä lista on helposti selitettävissä sillä, että nämä kolme elokuvaa ovat Disneyn kaikkien aikojen taloudellisesti menestyneimpiä elokuvia ja erityisesti Leijonakuninkaan kohdalla Disneyllä otettiin valtava markkinakoneistokäyttöön elokuvaa mainostettaessa ja Leijonakuningas, että Frozen ovat Disneyn kaikkien aikojen tuotteistetuimpia animaatio-elokuvia. Tuolloin 5-vuotiaana, kun ensimmäisen kerran katsoin Kaunottaren ja Hirviön koin eräänlaisen taiteellisen herätyksen. Kaikki kiitos ja kunnia siitä kuuluu Glen Keanille. Kohtaus, jossa hirviö muuttuu ihmiseksi oli minusta niin upea ja ihmeellinen, että päätin silloin ryhtyä taiteilijaksi ja opetella luomaan jotain yhtä kaunista ja liikuttavaa. Kun Kaunotar ja Hirviö ilmestyi moni ikäiseni tyttö (ja varmaan myös muutama poika) samastui Bellen hahmoon. Belleen on äärimmäisen helppo samaistua. Hän on kylässään ulkopuolinen lukutoukka, joka haaveilee toisenlaisesta elämästä. Lapsena Belle oli ehdoton suosikki-prinsessani ja mielestäni Belle on yhä yksi maailman kauneimmista animoiduista hahmoista. Mitä enemmän ikävuosia on kerttynyt, sitä enemmän olen alkanut pitämään Hirviön hahmosta, joka on yksi Disney kaikista moniulotteisimmista luomuksista. Hirviö ei ole tyypillinen prinssi, eikä hän ole tyypillinen Flynn-Rider/Robin Hood seikkailija-sankari. Hirviö on hirviö. Ristiriitainen oma-itsensä. Hahmo, joka muuttuu paremmaksi ihmiseksi, kun Belle saapuu tämän elämään. Samaten Belle muuttuu hirviön luona asuessaan. Hänestä tulee rohkeampi ja itsevarmempi. Bellen pääanimaattori Mark Hehniä lainatakseni, mikä tekee kaunottaresta ja hirviöstä merkittävän hahmo-painoisen elokuvan, on se että päähahmot ystävystyvät ja oppivat tuntemaan toisensa ja heidän rakkautensa kasvaa tästä ystävyydestä. Rakkaustarina on erilainen kuin aiemmissa Disney elokuvissa jossa tyttö ja prinssi rakastuvat ensisilmäyksellä toisiinsa laulun aikana. Elokuvaa on välillä kritisoitu siitä, että hirviö lopussa muuttui prinssiksi. Muuttaako se elokuvan sanomaa, siitä että kauneus on sisäistä kauneutta? myönnän lapsena olleen hieman pettynyt, kun hirviö muuttui ihmiseksi, mutta nykyään pidän myös ihmisprinssistä (varsinkin, kun tällä on tukka auki). Tiedämme sen, että Belle rakastaisi miestä, vaikka tämä jäisikin hirviöksi. Kaunotar ja Hirviö on kahden ihmisen kehityskaari. Vasta, kun prinssi ymmärtää asettaa toiset ihmiset itsensä edelle hän palautuu takaisin ihmiseksi. Ihmiseksi palautuminen ei ole palkinto Bellelle, siitä, että hän hyväksyy miehen sellaisena kuin tämä on, vaan palkinto hirviölle tämän uhrautuvaisuudesta. Muodonmuutos on sekä sisäinen että ulkoinen. Elokuvan viesti, siitä miten kauneus voi olla monenlaista on yhtä kaunis ja tärkeä, kuin elokuva itse. Voit lukea lisää Disney-klassikko elokuva-arvostelujani täältä: Mulan Tuhkimo Prinsessa Ruusunen Lumikki Pinokkio
0 Comments
Your comment will be posted after it is approved.
Leave a Reply. |
NiinaKuvittaja, kuvataiteilija ja kansanperinteen tutkija. Pitää kissoista, teestä ja syksystä. Asialliset kommentit ja keskustelu ovat aina tervetullutta ja pyrin vastaamaan kommentteihin ja kysymyksiin heti, kun pystyn :)
Uhkailusta, kuvien/tekstien luvatta kopionnista tulee automaattinen porttikielto ja rikosilmoitus. Blogiarkisto
April 2021
Kategoriat
All
|