 Turkkilaiset myytit kattavat alleen laajan kielialueen aina Kaukasus-vuorilta Turkin etela-rannikolle. Koska kieliryhmia ja kansoja on niin paljon, ei ole olemassa vain yhta turkkilaista mytologiaa vaan myytit koostuvat useista eri kerroksista ja kansanperinteista. Monilla myyteilla on juurensa shamanismissa ja animistisissa uskomuksissa, ajalta jolloin ihmiset elivat laheisessa yhteydessa luonnon kanssa.  Al Basty – Naispuolinen demoni ja syyllisyyden personifikaatio. Al Bastyn alkuperä on aina muinaisessa Sumeriassa. Tarinoita olennosta kerrotaan läpi Kaukasus-vuoriston. Archura – Metsänhenki. Archura oli mies, joka pystyi muuttamaan kokoaan aina ruohon mittaisesta suureksi puuksi. Se oli eläinten ja luonnon suojelija, mutta vaarallinen ihmisille. Ardow – Veden henki. Kun ihminen kuoli hukkumalla hän muuttui Ardowksi. Ne hukuttivat ihmisiä soihin ja järviin ja tappoivat juomassa olevia eläimiä. Azmyk – Teiden henki, joka eksytti ihmisiä. Azmyk kirjaimellisesti merkitsee tien kadottamista. Basty – Painajaisen henki. Peikkomainen olento, joka istui ihmisen rinnan päällä öisin aiheuttaen painajaisia.  Bichura – Kodin henki tataarien/turkkilaisten myyteissä. Uskottiin, että jokaisessa rakennuksessa oli Bichura. Ihmismuotoinen Bichura pukeutui aina punaiseen. Ne pystyivät myös muuttamaan itsensä eläimiksi. Mieluiten Bichura muutti itsensä kissaksi tai koiraksi. Chak – Paholaismainen hahmo turkkilaisesta kansanperinteestä. Chakin kerrottiin erityisesti piinaavan talonpoikia. Chakien kerrottiin useimmiten asustavan pajupuiden luona tai soilla. Chesma Iyesi – Kissan muotoinen paha henki, joka asui lähteiden ja vesiputouksien luona. Se houkutteli lapsi luokseen silittämään sitä, kunnes hukutti heidät. Erbörü – Turkkilainen versio ihmissudesta. Kansanperinteessä ihminen muuttui ihmissudeksi, joko tietentahtoen, tultuaan purruksi tai kirouksen alaisena. Erbüke – Olento, joka oli puoliksi ihminen ja puoliksi käärme. Erbüke oli käärmeiden johtaja ja kaikista viisain. Hortlak/Hortdan – Julma kuoleman henki. Hortlak oli hautausmailla asuva olento ja yleinen hahmo Azerbaizanilaisessa mytologiassa. Irshi – Keiju. Irshien kerrottiin olevan kauniita miehiä ja naisia. Ne olivat pitkiä, ihmisen mittaisia, säkenöivän kauniita enkelimäisiä olentoja. Karakoncolos – Mörkö. Ottomaanien myyteissä karaknocolos ilmestyi talvella kaikista kylmimpään aikaan. Se seisoi kaikista pimeimmissä nurkissa ja kysyi arkipäivisiä kysymyksiä kaikilta ohikulkijoilta.  Khyrtyq – Naispuolinen demoni, joka asui soilla, sekä puroje ja järvien varsilla olevissa tiheiköissä. Sen kerrottiin olevan vaarallinen ja verenhimoinen. Mhackay – Vampyyri Turkkilaisten/Tataarien myyteissä. Uskottiin, että Mhackayllä on kaksi sydäntä ja kaksi sielua. Neme – Luonnon haltija turkkilaisessa mytologiassa. Nemet asuivat vuorilla, metsissä, luolissa sekä maan alla. Orek – Zombi eli elävä kuollut, jota noita/shamaani hallitsi. Peril – Enkeliä/keijua vastaava haltija. Perilit olivat kauniita, säkenöiviä, siivekkäitä olentoja. Ne asuivat erillisessä todellisuudessa, mutta joskus vierailivat ihmisten maailmassa. Shurala/ Şüräle – Metsädemoni, jolla oli pitkät sormet, sarvi keskellä otsaa, sekä täysin karvan peittämä vartalo. Shurala houkutteli uhrinsa tiheikköön ja kutitti heidät kuoliaaksi.  Susulu – Merenneito turkkilaisessa mytologiassa. Meren kuninkaan tytär. Ubir – Verta imevä vampyyri. Uylak – Uylak oli miespuolinen kannibalistisiä piirteitä omaava shamaani. Se oli muodonmuuttaja ja pystyi ottamaan minkä tahansa eläimen tai ihmisen muodon. Useimmiten Uylak ilmestyi hevosena, koiperhosena tai sutena. Yarbogha – Olento joka oli puoliksi ihminen ja puoliksi härkä. Yarboghat olivat villejä ja julmia. Yaryond – Kentaurin kaltainen olento. Puoliksi ihminen, puoliksi hevonen. Yaryondien uskottiin olevan villejä ja kiihkeitä. Yuxa – Käärmeiden kuningatar. Suositun kansantarinan mukaan, jokainen 100-vuotias käärme muuttui Yuxaksi. Yuxa pystyi muuttamaan muotoaan kauniiksi nuoreksi naiseksi, joka nai miehiä ja synnytti heille jälkeläisiä.
0 Comments
 Turkkilaiset kielet kuuluvat Altai-vuorten kieliryhmaan ja turkkilainen mytologia kattaa alleen lukemattomia turkkilaisia kielia puhuvia kansoja aina Tataareista Kazakstaniin, Kaukasus-vuorille ja itäisen Siperian Yakip kansaan. Turkkilaisessa mytologiassa on elementtejä mongoolialaisten shamanismista eli tengrismista, seka islamin uskosta. Tataarien mytologia on sekoitus Indo-Eurooppalaisia myytteja seka varhaista uralilaista shamanismia.  Adaghan –Vuorten ja vuorella asuvien olentojen suojelija jumala. Adaghan merkitsee uhrauksen hyväksyntää Aisyt – Kauneuden jumalatar. Siperialainen Yakut heimo palvoo Aisytiä äitijumalattarena. Akbugha – Lääkinnän, terveyden ja parannuksen jumala. Akbughan symboli on valkoinen käärme. Legendan mukaan jumaluudella oli lemmikkinä valkoinen käärme. Alaz/Alas-Batyr/Alaz-Khan – Tulen jumala. Aq Yilan – Käärmeiden kuningas. Aq Yilan kirjaimellisesti merkitsee valkoista käärmettä. Ak Ana – Veden jumalatar ja varhainen luojajumalatar. Ay Ata – Kuun jumala. Baianai – Metsästyksen jumalatar. Siperialaiselle Yakut heimolle Baianai on metsän ja onnellisuuden jumalatar. Boz Tengri – Portaiden ja maaperän jumala. Burkut – Kotka-jumala, joka symboloi voimaa, sekä aurinkoa. Chokqu – Hyvien toiveiden ja toiveiden täyttymisen jumalatar. Erlik/Erlik-Erlikhan – Kuoleman ja Alisen jumala. Yksi vanhimmista turkkilaisen mytologian hahmoista. Etugen – Maan jumalatar. Yksi vanhimmista turkkilaisen mytologian jumaluuksista. Etugenin nimi on johdettu Ötygen vuoresta. Gun Ata – Auringon jumalatar. Suosittu jumaluus Kazakstanilaisissa ja Kyrgyzilaisissa myyteissä.  Hurmuz/Kurmez – Sielujen jumala. Mongoolialaista alkuperää. Hurmuzia palvottiin shamanistisissa riiteissä. Inehsit – Synnytyksen jumala, joka auttoi naisia synnytyskipujen lievittäjänä. Izih – Villien eläinten suojelija. Izih oli erityisesti vapautettujen eläinten suojelijajumala. Jayik – Jokien jumala Dayikin ja Altain alueella. Kayra/ Kaira – Luojajumala Tengrin poika. Myöskin luojajumala ja maailmankaikkeuden hallitsija. Koyas/Kuyash – Auringon jumala. Maailmankaikkeuden jumala Tengrin ja äiti maa Etygenin poika. Kubai – Synnytyksen ja lasten suojelija.  Kyzaghan – Sodan jumala. Todennäköisesti alkuperältään mongoolialainen. Kairan poika. Mergen – Viisauden, tiedon ja tasapainon jumala. Kairan poika. Od Ana – Tulen ja avioliiton jumalatar. Od Ata – Mongoolialainen tulen jumala. Qovaq – Taivaan jumaluus. Auringon tuoja. Qovaqia jahtasi jumala Yelbehen, joka tahtoi tuoda pimeyden maailmaan. Shalyk – Metsästyksen jumala. Villieläinten suojelija. Su Ana – Veden jumalatar. Suana ilmestyi alastomana naisena, jolla oli haltiamaiset piirteet. Su Ata – Veden jumala. Su ata oli vanha mies, joka oli kokonaan levän peitossa. Sillä oli vihreä part a ja sammakkomaiset kasvot.  Talai/Dalai – Valtamerten jumala. Talai on maailman merien personifikaatio. Hänet yleensä kuvataan suurena maailmaa kiertävänä jokena. Tengri – Luojajumala ja maailmankaikkeuden hallitsija. Ukulan – Virtaavan veden jumala, joka hallitsi lähteitä, puroja ja putouksia. Ulgan/Ulgen – Turkkilais-Mongolialainen luojajumaluus. Jumala Kairan poika. Hyvyyden jumala Umay or Umai – Neitseyden ja hedelmällisyyden jumlatar. Naisten, äitien ja lasten suojelija. Urens – Sadonkorjuun, viljelyn ja viljan jumalatar. Yel Ana – Tuulen jumalatar. Yel Ata – Tuulen jumala.  Yer Tangry – Maan jumalatar, jota palvottiin kasvun ja tasapainon hallitsijana.
Zarlik – Oikeudenmukaisuuden jumalatar. Zilan – Käärmemäinen lohikäärme. Virallinen Kazakstanin symboli Öd Tengn / Öd-Ögöd – Ajan jumala/personifikaatio. Ratsasti hevosellä nimeltä Ödlek. |
NiinaKuvittaja, taiteilija ja kansanperinteen tutkija. Pitää kissoista, teestä ja taruista. Blogin aihepiirin kuuluvat kuvittaminen, sadut ja myytit. 
Blogiarkisto
November 2018
Kategoriat
All
|
RSS Feed