• Home
  • Illustration
  • Shop
    • Coaching
    • Commissions
  • About
    • The Little Women Project >
      • youtube
      • Podcast
    • Blog
    • FAQ
  • Say Hi On Social
    • YouTube
    • Instagram
    • Facebook Page
    • Facebook Group
  • Contact
  • Etusivu
  • Kuvitukset
  • Taiteilijasta
    • Usein Kysytyt Kysymykset
    • Blogi
  • Kauppa
  • Yhteystiedot
  Fairychamber - Art and Illustrations by Niina Niskanen
  • Home
  • Illustration
  • Shop
    • Coaching
    • Commissions
  • About
    • The Little Women Project >
      • youtube
      • Podcast
    • Blog
    • FAQ
  • Say Hi On Social
    • YouTube
    • Instagram
    • Facebook Page
    • Facebook Group
  • Contact
  • Etusivu
  • Kuvitukset
  • Taiteilijasta
    • Usein Kysytyt Kysymykset
    • Blogi
  • Kauppa
  • Yhteystiedot

Blogi

Mänty Suomalaisessa Kansanperinteessä

10/28/2020

0 Comments

 
Mänty, honka, petäjä, jahnus...rakkaalla puulla on monta nimeä.
0 Comments

Koivu Suomalaisessa Kansanperinteessä

1/8/2019

0 Comments

 
Picture
Koivu on Suomen yleisin lehtipuu ja Suomessa esiintyy rauduskoivua ja hieskoivua ja Lapissa tunturikoivua. Koivu voi elää, jopa 300 vuotiaaksi ja korkeimmat koivut voivat olla, jopa 40 metriä korkeita.
Koivu on ollut monille kansoille tärkeä ja pyhä puu ja muunmuassa suomensukuiset, balttilaiset ja slaavilaiset kansat ovat palvoneet koivuja. Venäjän kielellä koivu merkitsee myös suojelua.
Komin ja udmurtin kielissä kaskeamiseen viittavat sanat merkitsevät myös koivua. Kaskeaminen merkitsi metsän polttamista viljelymaaksi ja jos satuttiin kaskeamaan liikaa yleensä tyhjälle pellolle kasvatettiin koivikkoa.
Koivu on edustanut puhtautty, hyvyyttä, kesää ja lämpöä.

Suomenkielen koivu sana on suomalais-ugrilainen kantasana.
Mordvalaisille koivu oli maailmanpuu. Sen sisällä kulkeva mahla symboloi elämän jatkuvuutta ja jälleensyntymää ja lehvästo oli esi-vanhemmat ja taivaan kirjokansi.  
Picture
Suomessa koivu on ollut tärkeä tarvepuuu, josta on veistetty kärrynpyöriä, astioita, tuohikippoja, suksia, polttopuita, jalaksia kelkkoihin sekä vasaroiden ja kirveitten varsia. Koivun tuohi on ollut monikäyttöinen materiaali, jota käytettiin samaan tapaan mitä muovia nykyään ja siitä valmistettiin vaikka mitä, kuten kontteja, virsuja, tuokkosia, astioita, sytykkeitä ja muinaiset suomensukuiset kansat käyttivät sitä myös varhaisena kirjoituspaperina.

Suomessa ja Venäjällä koivunoksia käytettiin karjan vitsoina. Uskottiin, että koivun vitsoilla virvotut lehmät tuottivat yhtä hyvää maitoa, kuin koivun mahla. Samaa tapaa on harjoitettu myös joissain Keski-Euroopan maissa.

Koivun oksat on liitetty kesän tuloon ja ennen kodit koristeltiin koivunoksilla äitienpäiväksi ja juhannukseksi. Kesän saunailloissa käytettiin koivuisia saunavihtoja ja kesällä valmistettiin koivusta saunavihdat koko vuoden tarpeiksi. Saunavihdoissa käytetyillä oksilla on ollut symbolinen merkitys, eli hyvyyttä ja terveyttä tahtova ihminen on voinut sitoa vihtaansa koivunoksan.

Suomenkielessä yksi maaliskuun vanhoista nimityksistä oli mahlakuu. Ihmiset joivat koivun mahlaa keväisin virkistäytyäkseen pitkän talven jälkeen.

Parhailla mahlapuilla saattoi olla jopa omat nimet, kuten lehmillä ja hevosilla. Mahlapuun luvatta kaatamisesta saattoi saada sakkoa ja joutua luovuttamaan kaksi samanarvoista koivua toiselle. Mahlasta tehtiin olutta ja varakkaamman väen tiedettiin nauttivan mahlalimonaadia. Mahlaa juotiin ruokajuomana ja lääkkeenä.

Picture
Mahlaa on myös käytetty lääkkeenä rakkovioissa, keripukissa, luuvalosa ja matolääkkeenä. Koivun nuorista pihkaisista lehdistä keitettyä teetä on käytetty kääreenä ihottumiin, savipuoleen ja kolotukseen. Koivun tervaa on käytetty hammassärkyyn ja äkämiin.

Koivu liitetään myös eri jumalhahmoihin. Germaanien äitien ja lasten suojelijajumalatar Berchtaan, Roomalaisten rakkauden ja seksin jumalatar Venuksen, Irlantilaisten tulen ja äitijumalatar Brigidiin, Skandinaavien rakkauden ja seksin jumalatar Freyjaan sekä Skandinaavien ukkosen jumala Thoriin. Suomalaisessa mytologiassa koivu liitetään luonnottariin.
​
Mahlataikoja: Tytöt pesivät keväällä ensimmäiseksi valutetulla mahlalla silmänsä, etteivät päivettyisi kesällä. Taika ei tehonnut, jos mahlaa oli ehtinyt maistaa.


0 Comments

Tuomi Itämeren-Suomalaisessa Mytologiassa

1/6/2019

0 Comments

 
Picture
Jumaluudet: Mielikki, Vellamo
Vuodenaika: Kevät
​Elementti: Maa, Vesi

Symboliikka: kauneus
Sapatti: Kesäpäivän Seisaus

Picture




​
 
​Itämeren- suomalaisessa kansanperinteessä tuomi on feminiininen puu, joka yhdistetään maahan ja veteen. Tuomenkukat yhdistetään kuuhun. Tuomeen on liitetty useita eri metsästyksen jumalattaria ympäri maailmaa. Suomessa tuomi liitetään metsänjumalatar Mielikkiin. Suomenkielen sana tuomi on suomalais-ugrilaista alkuperää ja tuomi tunnetaan erityisesti sen voimakkaasta tuoksusta. Tuomenmarjat olivat aikoinaan tärkeä ravinnonlähde kivikauden ihmisille. Tuomen kaarnaa käytettiin korien punontaan, sekä kankaiden ja lankojen värjäämiseen. Tuomesta myös veistettiin pieniä esineitä.
​

Tuomella on lempeän puun maine. Se merkitsi onnea, ystävyyttä ja iloa. Uskotaan, että tuomen halaaminen vähentää masennusta ja ahdistuneisuutta. Suomessa oli ennen muinoin tapana koristella kodit tuomenoksilla aina äitienpäivänä ja Juhannuksena. Uskottiin, että varkaat ja pahantekijät välttivät tuomia. Keväällä Suomessa ja Eestissä oli tapana tehdä tuomenkukista seppeleitä ja asetella niitä lehmien päihin. Tämän tavan uskottiin suojelevan lehmiä, jotteivät saalistaja-eläimet hyökkäisi niiden kimppuun. Kansantaikuudessa tuomen oksia ja kuorta on käytetty parantamaan reumatismia, yskää, päänsärkyä, ruttoa ja horkkatautia. Tuomenmarja teellä on myös parannettu unettomuutta. Tuomenmarjat ovat syötäviä ja niistä voi tehdä vaikka mehua.

Tuomi Video 

0 Comments

Paju Itämeren-Suomalaisessa Kansanperinteessä

10/12/2018

0 Comments

 
Picture
Planeetta: kuu, merkurius
jumalattaret: Akka/Rauni, Mielikki, Neitsyt Maria
Vuodenaika: Kevät
Elementti: Vesi
Symboliikka: Jälleensyntymä, herääminen
​Sapatti: Matopäivä (Kevätpäivän tasaus)

Picture
Paju kasvaa veden äärellä 
Pajulle on suomenkielessä kaksi sanaa. On paju, joka viittaa paju-puuhun, sekä raita, joka on pensasmainen paju. Paju-sana on suomalais-ugrilaista alkuperää ja raita-sanalla on balttilaiset juuret. Paju kasvaa nopeasti ja voi elää 50-80 vuotiaaksi. Paju kasvaa vetisisissä paikoissa, joissa on paljon auringon valoa.

Eestiläinen sananlasku sanoo ”pajun sielu on vettä”

Tämä kuvastaa hyvin pajun kasvupaikkoja. Suomessa ja Eestissä pajun oksia on käytetty taikavarpuina, joiden avulla on etsitty maanalaisia lähteitä. Pajuja käytettiin myös korien ja kalastusansojen puonontaan. Pajunkuorella on ollut monenlaisia käyttötarkoituksia. Siitä on punottu kenkiä, kalastusverkkoja ja pajunkuorella on värjätty nahkaa ja lankoja.


Kansanparantajat liottivat pajunkuorta teeksi, jolla parannettiin päänsärkyä, reumatismia ja alennettiin kuumetta. Ennen kristinuskon leviämistä länsisuomessa oli tapana kerätä pajunoksia maljakkoon ja oksien asennoista ennustettiin säätä. Itä-Suomessa pajunoksat olivat suosittuja taikasauvoja. Keväisin pajusauvoilla suoritettiin rituaaleja, joilla suojeltiin karjaa ja maata. Virpomista harrastetaan yhä tänäkin päivänä Länsi-Suomessa. Virpominen saapui aikoinaan Suomeen Ruotsin kautta. Vähän alueesta riippuen pääsiäisnoidat kulkevat, joko lankalauantaina tai Palmusunnuntaina. 
Picture
Picture
Eestissä Palmusunnuntai tunnetaan nimellä Urbepäev eli suomalaisittain urpupäivä ja urpu viittaa pajun kukintoon. Urbepäevinä oli tapana, että aamulla pitkään nukkuvat perheen jäsenet herätettiin, koskettamalla heitä hellästi pajunoksalla. Joskus herättäjänä toimi talon isäntä ja samalla tämä lausui onnea ja pitkää ikää toivottavan runon. Palkinnoksi saatiin munia ja keksejä. Eestissä oli myös tapana loitsia suojaloitsut eläinten ja peltojen ylle. ​

Koska pohjoisella pallonpuoliskolla, ei kasva raamatusta tuttuja palmuja, sekä luterilainen, että ortodoksinen kirkko korvasivat palmunoksat pajunoksilla. Tämän takia pajunoksat ovat sekä Suomessa, että Eestissä osa ortodoksisen kirkon pääsiäisjuhlamenoja. Luonnonuskonnoissa paju symboloi luonnon keväistä jälleensyntymää. 
Picture
0 Comments

    Niina

    Kuvittaja, kuvataiteilija ja kansanperinteen tutkija. Pitää kissoista, teestä ja syksystä. 

    Picture
    Picture
    Asialliset kommentit ja keskustelu ovat aina tervetullutta ja pyrin vastaamaan kommentteihin ja kysymyksiin heti, kun pystyn :) 

    Uhkailusta, kuvien/tekstien luvatta kopionnista tulee automaattinen porttikielto ja rikosilmoitus. 
    Picture
    Picture

    Blogiarkisto

    February 2021
    January 2021
    December 2020
    November 2020
    October 2020
    August 2020
    July 2020
    January 2020
    December 2019
    October 2019
    September 2019
    August 2019
    July 2019
    June 2019
    May 2019
    April 2019
    March 2019
    February 2019
    January 2019
    December 2018
    November 2018
    October 2018
    September 2018
    August 2018
    July 2018
    June 2018
    May 2018

    Myyttiarkisto

    Kategoriat

    All
    12 Myyttiä Ennen Joulua
    Aladdin
    Amy Ja Laurie
    Animaatio Sarjat
    Arabialainen Mytologia
    Askartelu
    Assyrialainen Mytologia
    Astrologia
    Balttilainen Mytologia
    Balttilaiset Juhlat
    Charles Perrault
    Disney Klassikot
    Disney Pohdintoja
    Disney Toons Animaatiot
    Dokumentit
    Eestiläinen Kansanperinne
    Egyptiläinen Mytologia
    Eläin Maalaukset
    Erzyjen Mytologia
    Frozen
    Germaani Kansojen Myytit
    Grimmin Veljekset
    Hannu Ja Kerttu
    Harry Potter
    H.C. Andersen
    Japanilaiset Myytit
    Jo Ja Friedrich
    Joulu
    Kaunotar Ja Hirviö
    Kaunotar Ja Hirviö
    Keijut Ja Haltiat
    Komien Mytologia
    Kreikkalainen Mytologia
    Kummitusjutut
    Kuvittaminen
    Kymriläinen Mytologia
    Liikkuva Linna
    Lontoo
    Lukunurkka: Fantasia
    Lukunurkka: Kartanoromantiikka
    Lukunurkka: Muinaisfiktio
    Lukunurkka: Myytit Ja Kansanperinne
    Lukunurkka: Taidehistoria
    Lukunurkka: Tyttökirjat
    Luonnoskirja
    Maalaaminen
    Maalausohjeet
    Maalausvideot
    Maameren Tarinat
    Matkustaminen
    Merenneidot
    Miniatyyrit
    Moksien Mytologia
    Mulan
    Muumit
    Mytologia Maalaukset
    Noitakonsteja
    Noitapullot
    Olipa Kerran
    Pääsiäisen Koristeet
    Pieni Merenneito
    Piirtäminen
    Pikku Naisia
    Prinsessa Ruusunen
    Punahilkka
    Puut Ja Kasvit
    Roomalainen Mytologia
    Saamelainen Mytologia
    Sadun Lähteillä
    Salaiset Kansiot
    Shamanismi
    Siskoni On Noita
    Skandinaavien Myytit
    Skotlanti
    Slaavilainen Mytologia
    Suomalainen Mytologia
    Suomensukuisten Kansojen Myytit
    Syysjuhlien Koristeet
    Teemapuistot
    Terveys
    The Good Witch
    Tim Burton
    Tuhkimo
    Turkkilainen Mytologia
    Uusia Tuotteita
    Valokuvaus
    Vesiväritekniikat
    Vesiväritekniikat
    Vihervaaran Anna
    Vuodenkierto: Kesä
    Vuodenkierto: Kevät
    Vuodenkierto: Syksy
    Vuodenkierto: Talvi
    Wales
    Wicca
    Yksisarviset

    RSS Feed

Proudly powered by Weebly
  • Home
  • Illustration
  • Shop
    • Coaching
    • Commissions
  • About
    • The Little Women Project >
      • youtube
      • Podcast
    • Blog
    • FAQ
  • Say Hi On Social
    • YouTube
    • Instagram
    • Facebook Page
    • Facebook Group
  • Contact
  • Etusivu
  • Kuvitukset
  • Taiteilijasta
    • Usein Kysytyt Kysymykset
    • Blogi
  • Kauppa
  • Yhteystiedot