 Merenneito-tarinoita löytyy jokaisesta maailmankolkasta. Jumalatar Atargatiksen uskotaan olevan kaikkien merenneitojen esikuva. Atargatis oli assyrialainen kuun, naiseuden ja veden jumalatar. Häntä palvottiin 4000-3000 vuotta sitten muinaisessa Syyriassa (tunnettiin aiemmin nimellä Assyria) ja Välimeren alueilla. Atargatiksen MyyttiTarina Atargatiksesta on hyvin surullinen. Tarinan mukaan Atargatis rakastui kuolevaiseen mieheen nimeltä Hadad ja he saivat tyttären nimeltä Semiramis, josta myöhemmin tuli Assyrian (eli muinaisen Syyrian) kuningatar. Semiramis muistetaan parhaiten Babylonian kuuluisien riippuvien puutarhojen luojana. Atargatiksen kerrotaan vahingossa aiheuttaneen Hadadin kuolema. Hän ei koskaan pystynyt antamaan anteeksi itselleen ja syyllisyyden tuskassa hukuttautui Ascalon-järveen. Tummat vedet eivät kuitenkaan pystyneet peittämään hänen kauneuttaan, joten hän muuttui merenneidoksi ja hänelle kasvoi kalan pyrstö. Atargatiksen tarina on yksi ensimmäisistä jälkipolville tallennetuista merenneito-tarinoista.  Atargatikselle oli rakennettu temppeli Ascaloniin, muinaiseen Israelin kaupunkiin. Temppeli oli kokonaan tehty kullasta ja timanteista ja sen keskellä oli suuri Atargatista esittävä patsas. Päästäkseen patsaan luokse jumalattaren palvojien täytyi sukeltaa altaaseen ja uida alttarille. Altaassa asui kaloja, joista temppelin työntekijät huolehtivat. Atargatiksen pyhiä eläimiä olivat kalat ja kyyhkyset. Kyyhkynen on rakkauden symboli ja kalat kuvastavat hedelmällisyyttä. Atargatiksen kultti matkasi antiikin Kreikkaan ja Roomaan ja myöhemmin roomalaisten valloittajien mukana aina Brittein saarille. Kreikkalaiset kutsuivat jumalatarta nimellä Derceto ja Roomalaisille hän oli Dea Syriae eli assyyrialainen jumalatar. Muinaisessa Kreikkalaisessa tarustossa Atargatiksen myytti liitetään kalojen-tähtimerkkiin. Myytin mukaan taivaasta putosi muna Eufratis-jokeen. Kala työnsi munan rannalle ja, siitä kuoriutui jumalatar Derceto. Hän pyysi jumala Zeusta muistamaan kalan antaman avun ja Zeus loi taivaalla kalojen-tähtikuvion. Kreikasta löytyy toinen samankaltainen myytti jumalatar Afroditesta ja tämän pojasta Eroksesta, jotka pakenivat Eufrates-jokeen ja saivat apua kaloilta. Atargatiksen uskotaan olevan yksi Afroditen varhaisemmista muodoista.  Atargatis on semiittinen sana ja foinikialaiset kutsuivat häntä nimellä Athtart. Tämä selittää sen, miksi Atargatis monesti sekoitetaan Astarteen, Babylonialaisten seksin ja sodan jumalattareen. Atargatis edustaa universaalia äiti-jumalatarta ja elämää antavaa vettä. Vesi on tunteiden elemenetti ja yhdistetään kaikkiin merenneito-myytteihin. Atargatiksen särkynyt sydän edesauttoi tämän muodonmuutosta. Yhä tänä päivänä merenneito myytit esittävät merenneidot olentoina, joilla ei ole tunteita, mutta niillä on jatkuva kaipaus tuntea kuten ihmiset. Atargatiksen kauneus on jotain, mikä ei tule tästä maailmasta. Atargatiksen rooli kuun jumalattarena liittyvät nousu-ja laskuvesiin. Atargatis on jumalatar, joka kehottaa ihmistä kohtaamaan omat pelkonsa ja rakastamaan ja hyväksymään itsensä. Merenneito-kuvituksiini pohjautuvia tuotteita, kuten alla olevia tarroja, voi ostaa redbubble kaupastani. 
0 Comments
Ostin tämän Skye Alexanderin Mermaids kirjan keväällä 2017 ja olen jo kerennyt lukea sen pari kertaa kannesta kanteen. Kirja on todella kaunis. Kuvitus on minimalistista. Lähinnä 1800-luvun merenneitokuvituksia, jotka on kaikki kirjaan painettu turkoosin ja sinisen sävyin kirjan henkeen sopivasti.
Tämä Mermaids kirja on yksi parhaimmista tietokirjoista, joita olen merenneidoista lukenut niin ainakin Alexanderin keiju ja Yksisarviskirjat ovat ostoslistallani. 
Mermaids tarjoaa laajan syväkattauksen merenneitojen symboliikkaan, historiaan ja kulttuuriin. Kirjassa käsitellään ihmisen suhdetta veteen ja sen vahvaa naiseuteen liittyvää symboliikka, sekä miten romantiikan ajan taiteilijat vaikuttivat merenneito kuvan syntyyn. Kirjassa käsitellään kiinnostavasti merenneitojen imagoa. Miten merenneito sai pyrstön? Millaisia merenmiehet ovat? oliko merenneidoilla joskus kaksikin pyrstöä?
Itselle kaikkein kiinnostavinta kirjassa on sen laaja-alainen tutkimus merenneidoista ympäri maailmaa. Aina ensimmäisistä Babylonialaisista meren jumalattarista Afrikkalaiseen Mami Wataan. Kiinan vesilohikäärmenaisiin. Muinaisen Kreikan syvän veden jumaliin ja jumalattariin ja makean veden henkiin naiadeihin. Mainitaanpa kirjassa vielä näkki ja erilaiset veden viekastelijat, kuten japanilainen kappa. Kirjassa on myös hauskoja historiallisia tietokuplia merenneidoista populaarikulttuurissa ja muinaisista meren ja veden henkiin liittyvistä taikauskoista. Jos englanninkielesi on hyvää (ainakaan toistaiseksi en ole nähnyt tätä kirjaa suomeksi käännettynä) ja rakastat merenneitomytologiaa tämä kirja on juuri sinulle. |
NiinaKuvittaja, kuvataiteilija ja kansanperinteen tutkija. Pitää kissoista, teestä ja syksystä. 
Asialliset kommentit ja keskustelu ovat aina tervetullutta ja pyrin vastaamaan kommentteihin ja kysymyksiin heti, kun pystyn :)
Uhkailusta, kuvien/tekstien luvatta kopionnista tulee automaattinen porttikielto ja rikosilmoitus. 
Blogiarkisto
April 2021
Kategoriat
All
|
RSS Feed