 Maan lapset -sarja on yhdysvaltalaisen kirjailija Jean.M Untinen-Auelin kirja-sarja, joka kertoo fiktiivisen tarinan jääkauden ajan ihmisistä. Ensimmäinen osa Luolakarhun klaani julkaistiin Yhdysvalloissa 1980 ja Suomessa 1981. Kaikki sarjan osat ovat olleet menestyksiä. Sarjassa ovat ilmestyneet Luolakarhun klaani, Hevosten laakso, Mammutin metsästäjät, Tasangon vaeltajat, Luolien suojatit, sekä Maalattujen luolien maa, joka on sarjan vuonna 2011 ilmestynyt päätösosa. Keskityn tässä postauksessa kirjasarjan kahteen ensimmäiseen osaan. Luolakarhun Klaani Juoni: Luolakarhun klaani sijoittuu jääkausien väliseen ajanjaksoon noin 35 000 vuotta sitten. Jolloin neandertalin ihminen, sekä nyky-ihmisen esivanhemmat asuivat rinnakkain. Kirjan tapahtumat sijoittuvat nykyisen Krimin niemimaalle Mustanmeren alueelle (suurin osa pohjoisesta Euroopasta oli visusti jäänpeitossa). Viisivuotias Ayla tyttö jää orvoksi, kun hänen perheensä menehtyy maanjäristyksessä. Hänet löytää luolakarhun klaani, jotka ovat kaikki neandertalin ihmisiä, kun taas Ayla on Cro-Magnonin ihminen. Aylan adoptoi parantaja-nainen Iza ja hänen veljensä Creb. Neandertalin ihmiset eivät puhu samalla tavalla kuin nykyihminen vaan he kommunikoivat lähinnä viittomalla ja eleillä. Ayla ei puhu samalla tavalla ja häntä pidetään muiden klaanilaisten keskuudessa kummallisena. Iza ja Creb ovat ainoat, jotka näkevät Aylan älykkyyden. Creb on klaanin Mog-Ur shamaani. Iza pelkää, että klaanilaiset eivät koskaan täysin hyväksy Aylaa, joten hän kasvattaa hänestä parantajan. Parantajana Aylan ei tarvitse tehdä jälkeläisiä tai löytää puolisoa. Ayla oppii Izalta parannuksen salat sekä Crebiltä klaanikansan pyhiä tarinoita hengistä. Klaanilla on omat säännöksensä. Naiset eivät saa koskea aseisiin, mutta Ayla opettelee ampumaan salaa. Aylan perivihollinen on päällikön poika Broud, joka raiskaa Aylan. Ayla synnyttää pojan Durcin, mutta joutuu jättämään lapsen, kun päälliköksi noussut Broud karkoittaa Aylan. Kirja päättyy Crebin kuolemaan ja Ayla päättää noudattaa adoptio-äitinsä neuvoa lähteä etsimään kaltaisiaan. Hevosten Laakso Juoni: Vaellettuaan kohti pohjoisen aroja Ayla löytää suojaisan laakson, jossa hevoset vaeltavat. Hän valmistautuu viettämään talven luolassa. Kesyttää itselleen hevosen nimeltä Heinä, sekä luolaleijonan, jolle hän antaa nimeksi pentu. Samoihin aikoihin veljekset Jondalar ja Thonolan vaeltavat osana kohti Tonavaa kaikkien vesien emon alkua osana siirtymäriittiä. Aylan luolaleijonan pennusta on tullut täysikasvuinen. Pentu hyökkää Thonolanin ja Jondalarin kimppuun. Thonolan menehtyy, mutta Aylan onnistuu pelastamaan Jondalar ja hän hoivaa tämän luolassaan terveeksi.
Olen neljä ensimmäistä Maan lapset- kirjaa lukenut, joskus teininä. Kaksi ensimmäistä on tullut luettua pariinkin otteeseen. Kirjailija tuntee erittäin hyvin jääkauden historian, kasviston, eläimet sekä kulttuuria. Näin 30-vuotta ensimmäisen kirjan ilmestymisen jälkeen, osa tiedoista Cro-Magnonin ja Neandertalin ihmisistä on todettu vääriksi. DNA tutkimus on huomattavasti kehittynyt, kuten myös arkeologinen tutkimus. Kaikkien kirjaan tarttuvien tulisi pitää mielessä, että tarina on fiktiivinen ja osa tutkimuksista on huomattavan vanhentunutta. Ensimmäinen harhaluulo, joka kirjoissa esitetään on se, että Neandertalin ihmiset kuvataan tummaihoisina ja Cro-Magnonin ihmiset vaaleina (vaaleaihoisina ja vaaleatukkaisina). Nykytutkimusten valossa asia oli päinvastainen. Ainakin osa neandertalin ihmisistä oli vaaleaihoisia, vaaleatukkaisia tai punatukkaisia ja vihreäsilmäisiä. Neandertalin ihmiset asuivat pohjoisempana mitä nykyihmiset ja vaalea iho oli suojaväri saaliseläimiä vastaan lumisessa maastossa. Nykytutkimusten perusteella neandertalin ihmiset myös puhuivat samalla tavalla mitä nykyihmiset. He osasivat rakentaa työkaluja, asumuksia sekä käsitellä tulta. Maan lapset kirjoissa kirjailija myös kuvaa neandertalin ihmisille oman uskomusjärjestelmän. Siitä millainen heidän uskomusjärjestelmänsä oli tai oliko sitä edes olemassa ei ole juuri ollenkaan todisteita. Se tiedetään, että osa Neandertalin ihmisistä hautasivat läheisensä. Itseäni varsinkin luolakarhun klaani-kirjassa viehättivät eniten juuri klaanin shamanistiset menot ja totemistinen uskonto. Hevosten laaksossa Jondalar ja Thonolan kohtaavat eri heimoja, joilla kaikilla on erilaisia uskomuksia. Yleisin uskomus on panteistinen luonto-usko äiti-maahan., jonka palvontarituaalit voivat olla hyvinkin eroottisia. Kirjojen suureen suosioon voi myös vaikuttaa eroottisten kohtausten suuri määrä. Vanhimmat ns. Venus-patsaat Euroopasta ovat 35 000 vuotta vanhoja, joten hedelmällisyyskultteja on ollut olemassa tuohon aikaan. Jääkauden jälkeisenä aikana Neandertalin ihmiset olivat jo sukupuuton partaalla ja nykyihminen levittäytynyt jo lähes maailman joka kolkaan. Nykyihmisen shamanistinen maailmankatsomus alkoi jo noin 50 000 vuotta sitten ja shamanismia voidaan pitää ensimmäisenä uskomusjärjestelmänä, johon kaikki maailman monoteistiset, polyteistiset ja panteistiset uskonnot perustuvat. Kirja antaa hieman yksipuolisen kuvat Cro-Magnonin ihmisten uskomuksista ja esittää lähinnä vastakkainasettelua (neandertalit ja shamanismi/ Cro-Magnon hedelmällisyyskultti) kun maailmankatsomusten kirjo oli todellisuudessa huomattavasti laajempi. Näin pakanalle Luolakarhun klaani ja hevosten laakso ovat mielenkiintoisia mielikuvitusmatkoja muinaisen ihmisen maailmaan. Parasta luolakarhun klaanissa ovat Izan, Crebin ja Aylan välinen kiintymys toisiinsa. Kun Ayla karkoitetaan klaanin parista Iza ei enää vastaa edes hänen kutsuhuutoihinsa, koska klaanin säännöt kieltävät sen. Klaania kutsuttiin luolakarhun klaaniksi, koska sen toteemieläin oli suuri luolakarhu. Rampa Creb vastaa perinteisen shamaanin kuvausta, siinä että shamaani usein löytää tiensä, joko selvittyään fyysisestä ja/tai henkisestä sairaudesta ja Crebin tapauksessa kyseessä on hänen rampautumisensa lapsena. Kirja esittää mielenkiintoisia kysymyksiä neandertalin ihmisistä. Olivatko he lopulta niin erilaisia mitä meidän esi-vanhempamme? Sen tiedämme, että Neandertalin ihmiset ja nykyihmiset risteytyivät, koska kaikilla eurooppalaisilla on ainakin 1,5% neandertalin ihmistä DNA:ssa. Hevosten Laakso kuvaa nykyihmisen ylimielisyyttä ja omistamisen halua. Klaani-kansan ihmisiä pidetään sivistymättöminä. Heitä suorastaan vihataan, koska he metsästävät nykyihmisten metsästysmailla. Kun Jondalar kohtaa Aylan hänen ajatusmaailmansa kääntyy ylösalaisin ja hän huomaa olleensa täysin ennakkoluulojensa vanki. Jondalar alkaa pohtimaan Miksi Cro-Magnonin ihminen tappaa huvin vuoksi eikä vain syödäkseen? onko vain hänen kaltaisillaan oikeus olla olemassa eikä muilla? Paljon on tehty olettamuksia, siitä mihin Neandertalin ihmiset lopulta menehtyivät. Viimevuosien tutkimuksista on käynyt yhä enemmän selväksi, että Cro-Magnonin ihmiset tappoivat Neandertalin ihmiset sukupuuton partaalle ja/tai tuomalla tauteja. Luolakarhun klaania voin suositella kaikille shamanismista kiinnostuneille.
0 Comments
|
NiinaKuvittaja, taiteilija ja kansanperinteen tutkija. Pitää kissoista, teestä ja taruista. Blogin aihepiirin kuuluvat kuvittaminen, sadut ja myytit. 
Blogiarkisto
January 2019
Kategoriat
All
|
RSS Feed