 Symbolit: värttinä, silkkiperhoset, hämähäkin seitit, lankakerät Kivi: Agaatti Värit: violetti, sininen, musta Planeetat: kuu, merkurius Kasvit: kaikki haltijoihin liitetyt puut ja kasvit Elementti: vesi, maa Eläimet: perhoset, koit, yöperhoset, madot, heinäsirkat, pikkulinnut, joutsenet, hämähäkit Jotkut jumalattaret ovat sellaisia, että he vainvihkaa ilmestyvät elämään. Näin kävi minulle kuningatar Mabbin kanssa. Olen tutkinut Mabbiin liittyviä myyttejä lähes 20 vuotta ja hän on minulle läheinen ja samalla täysi mysteeri. Harva on kuullut kuningatar Mabbista, mutta moni on kuullut keijujen kuningattaresta. Täällä Walesissa kuningatar Mabb liitetään vahvasti Angleseyn saareen. Anglesey, sijaitsee pohjois-walesin länsi-rannikolla ja on Walesin suurin saari. Roomalaisvalloitusten aikaan Anglesey oli Britannian viimeinen druidismin-keskittymä. Joten onko ihmekkään, että tällä saarella myös tarinat keijujen kuningattaresta ovat säilyneet. Bets-Y-Coedin kylässä (joka on ehkä yksi kauneimmistä näkemistäni paikoista) voi vierailla kuuluisassa keiju-poukamassa.
Tylwtyh TegKymriläisessä eli walesiläisessä kansanperinteessä Mabb keijujen kuningatar on lumouksen, kohtalon, unien ja mielikuvituksen jumalatar. Ensimmäinen kirjallinen maininta kuningatar Mabbista löytyy Shakespearen Romeosta ja Juliasta 1500-luvulta, jossa kirjailija kuvaa kuningatar Mabbin keijujen kätilönä ja painajaisten tuojana. Keijujen ja jumalatarten arvonalennus alkoi Britanniassa jo varhaisella keskiajalla kristinuskon levitessä. Walesissa Mabb liitetään Tylwtyh Tegiin eli haltija kansaan (lausutaan thalwi theig). Ympäri maailmaa keijut on liitetty kohtaloon ja kohtalon jumalattariin. Näin ollen voimme päätellä, että kuningatar Mabb oli alunperin kohtalon jumalatar. Kohtalon jumalatar monesti ilmestyy kolmen jumalattaren hahmossa (jotka monesti ovatkin yksi ja sama jumalatar, pyhän naiseuden kolminaisuus). Walesissa kolme jumalatarta tunnettiin nimellä Bendith y Mamau eli äitien siunaus. Nämä kolme kohtalon jumalatarta ovat myös satujen kolme kummitätiä eli lapsen kolme haltiaa. Ajatus ihmisen suojelijahaltiasta tai haltioista on yleismaailmallinen ja niitä löytyy mm. arabialaisista, iranilaisista, uralilaisista, saamelaisista, suomalaisista, skandinaavisista, germaanisista, kelttiläisistä, sumerialaista, persialaisista ja alkuperäisamerikkalaisten myyteistä.  Mitä tulee Kuningatar Mabbiin tv-esiintymisiin oma suosikkini on vuoden 1998 Hallmarkin minisarja Merlin, jossa kuningatar Mabbia sekä tämän sisarta järvenneitoa näytteli Miranda Richardson. Sarjassa Mabb edusti pakanallista maailmaa ja jumalatar-kulttia. Vaikka sarjassa Mabb oli pahis hän herätti mielenkiintoni kyseistä jumalatarta kohtaan ja siitä alkoi pitkäaikainen tutkimukseni keiju mytologiasta. Tarinoita keijujen kuningattaresta on kerrottu ympäri maailmaa. Erityisen suosittuja ne ovat olleet Irlannissa, Walesissa ja Skotlannissa, joissa tarinat kertovat ihmisistä, jotka ovat kadonneet ja hetken ajan eläneet keijujen joukossa. Joissain tarinoissa mies vielä rakastuu keijukuningattareen, mutta keijukuningatar ei voi koskaan naida kuolevaista. Myytissä Mabb katoaa haltijamaailmaan ja hallitsee sitä ikuisesti. Hän ilmaantuu niille, jotka kutsuvat häntä ja haluavat ymmärtää Tylwyth Tegia.  Fairy-glen eli keijupoukama Bets-y-coedin kylässä.  Viimeisin kuningatar Mabb maalaukseni vuodelta 2017 "Univerkon kutoja".
0 Comments
  29 Lokakuuta 2017 Näin lähestyvän Pyhäinpäivän kunniaksi ajattelin kirjoittaa hieman Walesiläisestä sadonkorjuun juhlasta. Tätä juhlaa varmaan Suomessa vastaa parhaiten Kekri. Eli kyseessä on Calan Gaeaf (lausutaan Kalan Geif) Calan Gaeaf on kymriä eli Walesin kieltä ja se on johdettu pidemmästä nimestä Nos Calan Gaeaf, joka merkitsee henkien yötä. Calan Gaeafia on perinteisesti Walesissa juhlittu Lokakuun viimeisen päivän ja Marraskuun ensimmäisen välisenä yönä. Samaan tapaan mitä Irlantilaisten Samhain juhlaa. Samankaltainen juhla tunnetaan Skotlannissa nimellä Samhuin. Calan Gaeafiin kuuluu paljon mielenkiintoisia uskomuksia ja tapoja. Yksi tärkeimmistä Calan Gaeafin perinteistä oli kokkojen sytyttäminen ja nämä kokot tunnettiin nimellä Coelcerth. Erään tavan mukaan ihmisten tuli koota kiviä nuotion/kokon ympärille ja oma nimi piti kaivertaa kiveen. Jos seuraavana aamuna oma kivi oli poissa tai nimi oli kivestä kadonnut. Tulevana vuonna kyseinen henkilö menehtyisi. Walesissa uskottiin, että Lokakuun viimeisen ja Marraskuun ensimmäisen välinen yö oli Limbo eli rajatila, jolloin ihmisten välinen maailma ja henkien välinen maailma oli täysin avoin. Kymrin kielen marraskuuta merkitsevä sana Tachwedd merkitsee teurastusta. Marraskuu oli kuukausi, jolloin eläimiä teurastettiin ja lihaa varastoitiin tulevan talven varalle.  Calan Gaeafiin kuului paljon tulevaisuuden ennustamista, pelejä, leikkejä, musiikkia ja tanssia. Sadonkorjuun symbolit ja Calan Gaeafin herkut, kuten omenat, pähkinät ja siemenet. Niitä käytettiin myös usein ennustusleikeissä.
Naamiaiskulkueet ja naamioituminen oli tärkeä osa Calan Gaeafia. Ihmiset käyttivät naamioita, jotta pahat henget eivät tunnistaisi heitä. Monet ryhmät järjestivät esityksiä. Keppostelu kuului myös Calan Gaeafiin. Uskottiin, että henkien matkiminen toisi onnea tulevalle vuodelle. Keskiajalla Walesissa jaettiin myös paljon ns. sielukakkuja. Sielukakkujen perinne on alunperin lähtöisin ranskalaisista luostareista, jolloin Pyhän Martiniuksen päivänä jaettiin kakkuja köyhille. Walesissä ihmiset leipoivat Calan Gaeafia varten tusinoittain sielukakkuja ja niitä jaettiin toisille. Sielukakku on saanut nimensä siitä, että kakun vastaanottaja ajattelee aina yhden sielukakun kohdalla, jotakuta edesmennyttä ihmistä. Sielukakkuja jaettiin miimikoille, jotka monesti olivat naamioituja lapsia ja teinejä. Myöhemmin sielukakut vaihtuivat makeisiin ja rahaan. Calan Gaeafin juhlinta väheni 1800 ja 1900 luvuilla, kun valtio otti suurimman osan maista itselleen, teollistumisen myötä suuri osa ihmisista muutti maalta kaupunkeihin. Nykyään walesissä lähinnä pakanat juhlivat Calan Gaeafia ja amerikkalaisten kaupallinen Halloween on joka vuosi entistä suositumpi kaiken kansan keskuudessa. |
NiinaKuvittaja, taiteilija ja kansanperinteen tutkija. Pitää kissoista, teestä ja taruista. Blogin aihepiirin kuuluvat kuvittaminen, sadut ja myytit. 
Blogiarkisto
January 2019
Kategoriat
All
|
RSS Feed