Olen viimeaikoina tutkinut paljon Balttialaisia myyttejä ja kansanperinnettä. Varsinkin Latvialaisesta tarustoista löytyy yhteyksiä suomalaiseen mytologiaan. Samaan tapaan mitä suomalaisessa kansanperinteessä on ollut emuuita eli kantaäitejä eri eläimille (Latin sana mate vastaa suomalais-ugrilaista sanaa emuu eli emo) ja luonnonilmiöille samanlaisia persofikaatioita ja henkilöitymiä löytyy myös Balttilaisista myyteistä.
Tässä on listattuna Latvialaisia jumalhahmoja sekä muinaiseen pakanalliseen vuodenkiertoon liittyneitä juhlapyhiä. Auseklis – Aamutähden ja aamuruskon jumala. Biezputras Diena – Puuronpäivä. Ennenmuinoin puurolla oli vanha symbolinen merkitys maatalouskulttuurissa. Puuro korvattiin vedellä ja vietiin kukkuloilla. Vettä käytettiin rituaalissa, jossa uudet paimenet ottivat vastaan vastuullisen tehtävänsä. Cela Mate – Teiden jumalatar ja matkalaisten suojelija. Darza mate – Puutarhojen suojelijajumalatar. Dekla – Dekla oli yksi kohtalonjumalatar Laiman inkarnaatioista. Dekla pystyi ilmestymään joutsenena, lampaana, kivenä, ankkana tai hanhena. Dekla oli erityisen tärkeä ja palvottu jumalatar läntisessä Latviassa. Dievs – Taivaan, valon, auringon, rauhan, järjestyksen ja oikeuden jumala. Latvialaisessa mytologiassa jumalten johtaja on, sekä feminiininen, että maskuliininen yksi ja sama jumaluus. Dievs´n feminiininen puoli on jumalatar Mara. 
Dveselu diena – Sielujen juhla, jota vietettiin Marraskuun alussa. Latvialainen Halloween. Vastaa muinaissuomalaista Kekriä. Sielujen päivänä vainajien sielut pystyivät kulkemaan elävien joukossa ja tulemaan tervehtimään ystäviä ja perhettään.
Gaušu mate – Laiskuuden ja hitauden jumalatar. Jani – Keskikesän kokkojuhla. Vastaa suomalaisten juhannusta. Jani oli omistettu kesän jumala Janikselle. Janis – Kesän, yltäkylläisyyden ja runsauden jumala. Taivaan jumala Dievsn. Poika. Jekaba Diena – Kesäkuun 24s. Sadonkorjuun alku. Jumis – Taivaan ja hedelmällisyyden jumala. Juras mate – Meren jumalatar. Merimiesten suojelija. Jurģi – Huhtikuun 23s. Juhla, jota vietetiin Usinš jumalan kunniaksi. Usinš oli muodonmuuttajajumala, josta tuli syksyisin jumala Martinš .Jurgi juhla vastaa muinaissuomalaista Helaa ja nykysuomen Vappua. Juhlaan kuului tanssi, ruoka, musiikki ja taikojen teko. Kalvis – Taivaallinen seppä. Vastaa suomalaisen mytologian Ilmarista. Kapu mate – Hautojen ja hautausmaiden suojelijajumalatar. Karta – Yksi kohtalonjumalatar Laiman kolmesta aspektista. 
Krumu mate – Pensaiden suojelijajumalatar.
Kuka mate – Viinin jumalatar. Tupakoitsijoiden ja juomareiden suojelijajumalatar. Kustonu diena – Maaliskuun 17. Kylvöpäivä, jolloin istutettiin uusia puita. Liittyi vahvasti hyönteisiin. Laima – Kohtalonjumalatar. Äitien, lasten, imettämisen, synnytyksen, avioliiton ja raskaina olevien naisten suojelija. Laimalla kerrottiin olevan kaksi sisarta Dekla ja Karta, jotka edustivat Laiman kolmea aspektia. Lauma – (Monikko laumes) Haltija tai keiju latvialaisessa mytologiassa. Laumat olivat luonnonhenkiä, jotka asuivat metsissä, joissa, puroissa, järvissä ja hylätyissä saunoissa. Laumat näyttivät kauniilta eteerisiltä naisilta, mutta heidän kerrottiin olevan väkivahvoja ja lyömättömiä taisteluissa. Lapu mate – Lehtien suojelijajumalatar, joka maalasi lehdet syksyisin. Laukumate – Peltojen suojelijajumalatar. Ihmiset uhrasivat Laukumatelle hyvän sadon toivossa. Lazdu mate – Pähkinöiden, pähkinälehtojen ja pähkinäpuiden suojelijajumalatar. Lieldienas – Kevätpäivän tasaus. Juhlinta saattoi kestää neljä päivää ja ne sisälsivät tansseja ja lauluja. Lieldienas oli ennenkaikkea pyhitetty eri hedelmällisyyden jumalattarille. Nyky Latviassa Lieldienas merkitsee myös Kristittyjen pääsiäistä ja juhla on sekoitus kristillistä symboliikkaa sekä vanhoja pakanallisia tapoja ja uskomuksia. Lietus mate – Sateen jumalatar. Linu mate – Pellavan jumalatar. Lopu mate – Karjan suojelijajumalatar. Majas Kungs – Maan jumalatar Zeme Maten veli. Maatilojen ja puutarhojen suojelija. Mara – Kaikista kunnioitetuin jumaluus. Latvialaisessa mytologiassa jumalten johtaja on sekä feminiininen että maskuliininen. Maran maskuliininen puoli on Dievs. 
Māras, Māra – Elokuun 15. Mara jumalattarelle omistettu juhla. Mara oli naisten, lasten, naisten töitten,
hedelmällisyyden ja maanviljelyn jumalatar. Koska Mara oli maan jumaltar ihmisen kuollessa Mara otti tämän ruumiin ja Dievs otti ihmisen sielun. Martini – Marraskuun ensimmäinen viikko. Hevosjumala Martinšin juhla, joka sisälsi naamiaiskulkueita ja rekiajeluja. Talven alku. Vastaa suomalaisten Martinpäivää. Martinš – Syksyn, talven ja hevosten jumala. Karjan suojelijajumala. Meness – Kuun ja sodankäynnin jumala. Meteni – Talven henki, joka kulki maagisella reellä. Meteņi, Metenis – Helmikuun 23s. Meteni jumalan juhla, jonka perinteisiin kuului kelkkailu, rekiajelut, syöminen sekä yleinen juhlinta. Meža virs – Metsien ja susien suojelijajumala. Mežu tevs – Kotieläinten ja maatilan suojelijajumala. Miglas mate – Sumun jumalatar. Mikeli – Syyspäivän Tasaus. Sadonkorjuun päätös juhla, joka oli omistettu Jumis ja Mikelis jumalille. Juhlaan kuuluivat syysmarkkinat, hyvä ruoka ja pitojen pitäminen. Juhlat saattoivat kestää kolmekin päivää. Mikelis – Keittotaidon, yltäkylläisyyden ja ennustamisen jumala. Taivaanjumala Dievsin poika. Pelnu Diena – Helmikuun 24s. Tuhkapäivä. Latvialainen uusi vuosi. Morsiamilla oli tapana kerätä kaikki tuhka vanhempiensa takasta ja heittää se sulhasen tai sulhasen perheen takkaan. Pērkons – Ukkosen ja sateen jumala. Pirts mate – Pirtisien eli Balttilaisten saunojen suojelijajumalatar. Ragana – Noituuden, noitien, ennustajien ja näkijöiden suojelijajumalat Saule – Auringon jumalatar. Lasten ja orpojen suojelija. Smilšu mate – Hiekan jumalatar. Kuoleman hallitsija. Sniega mate – Lumen jumalatar. Tirgus mate – Markkinapaikkojen jumalatar. Udens mate – Lampien ja pienten purojen suojelijajumalatar. Upes mate – Jokien jumalatar. Urbanas diena – Toukokuun 25s. Kylvöpäivä. Usinš – Valon, hevosten ja mehiläisten jumala. Zalktis – Käärmejumala. Yltäkylläisyyden ja runsauden symboli. Zemes mate – Maan ja hedelmällisyyden jumalatar.
0 Comments
Tähän listaan olen kerännyt liettualaisten jumaluuksien ja henkiolentojen nimiä ja lisäilen niitä, sitä mukaan, kun uusia tulee vastaan.
Aitvaras – Myyttinen olento, joka otti tulisen linnun tai käärmeen muodon. Kodin suojelija, joka toi taloon vaurautta. Alkas– Liettualainen vastine lehdolle. Palvontapaikka luonnossa. Austėja– Mehiläisten ja raskaana olevien naisten suojelija. Aušrinė – Venuksen eli aamutähden jumalatar. Burtai – Loitsu Burtininkas – Noita/tietäjä/velho taikuuden harjoittaja Dagotuvės – Syyspäivän Tasaus Dali – Materian antaja ja ottaja. Ilmestyi joutsenen, lampaan, kiven, ankan tai hanhen muodossa. Dausos – Maailma, jonne sielut matkasivat kuoleman jälkeen odottamaan jälleen syntymää. Sielut matkasivat Dausokseen linnunradan kautta. Dievas – Taivaan, valon, rauhan, järjestyksen, oikeuden ja kulttuurin jumala. Dimstipatis – Kotilieden/tulisijan jumala. Kodin suojelija. 
Egle– Myyttinen käärmekuningatar/jumalatar. Osittain käärme, osittain ihminen.
Ežerinis – Järvien jumala. Gabija – Kodin ja kotilieden jumalatar. Gabjaujis – Tukahdetun tulen jumala. Giltinė – Kuoleman jumalatar.Yksi kohtalon jumala Laiman sisaruksista. Gyrates – Metsän jumala. Gyvatė – Käärmejumalatar. Ilgės – Muinainen kuoleman päivä juhla. Myöhemmin tunnettu nimellä Vélinés. Vastaa suomalaista Kekriä. Jorė– Kevään saapumisen juhla. Tunnettiin myöhemmin nimellä Jurginés. Juratė– Myyttinen Itämeren merenneito kuningatar. Kalėdos – Talvipäivän Tasaus. Kalvelis – Taivaallinen seppä. Kaukai – Myyttisiä magian inkarnaatioita. Laukpatis – Kotieläinten ja maatilan suojelija. 
Lauksargis – erämaan suojelija.
Laumė – Lasten, naisten, raskauden, opropojen ja eksyneiden lasten suojelija. Kohtalon jumalatar. Lazdona – Pähkinöiden ja pähkinälehtojen suojelijajumalatar. Marša – Lehmien ja synnyttävien lehmien suojelija. Medeina – Metsän jumalatar. Mėnuo, Mėnulis – Kuun jumala. Miškinis, Girinis – Metsän jumala. Metsämaiden henki, johdettu liettuan metsää tarkoittavista sanoista miškas ja giria. Pagirinis – Rantakäärmeiden jumala. Muinaisessa Liettuassa käärmeet olivat kaikkein pyhimpiä eläimia. Rantakäärmeitä ei saanut vahingoittaa. Pavasario lygė – Kevätpäivän Tasaus Perkūnas – Sateen, ukkosen ja oikeudentajun jumala. Puškaitis – Maan inkarnaatio. Ragana – Noituuden ja kuolevan luonnon jumalatar. Nykyliettuaksi ragana merkitsee noitaa ja/tai noituuden harjoittajaa. Rasa – Aamukasteen/kesän juhla. Samboriai – Toukokuun juhla,jossa juhlittiin luonnon jälleensyntymää. Vastaa Suomen Helaa. Saulé– Auringon jumalatar. Kaikkien jumalten äiti liettualaisessa kosmologiassa. Taivaan matriarkka. Siela– Elävän ihmisen sielu. Siela saattoi lähteä ruumistä väliaikaisesti unen aikana ja poistui kuoleman hetkellä kokonaan. 
Skalsa – Onne ja yltäkylläisyyden juhla/jumaluus. Skalsaa juhlitiin syksyllä sadonkorjuun aikaan. Juhlan symboli on runsauden sarvi.
Stabas – Jumaluuden kuva tai symboli. Žaltys – Pyhä käärme. Jumalten viestintuoja. Muinaisessa Liettuassa oli käärmeiden tappaminen ja vahingoittaminen lailla kiellettyä. Žvéryné – Aamutähteen liitetty jumalatar, joka hallitsee eläimiä, luontoa ja metsästystä. Žemyna– Äiti maa. Luonnon ja hedelmällisyyden jumalatar. Zemyna vastaanottaa kuolleet ja synnyttää uutta elämää. Liettualaisten palvotuin jumalatar. Véjopatis – Tuulen jumala. Vélé – Kuolleen ihmisen henki. Vélinés – Liettualainen kuolemanpäivä juhla. Vastaa suomalaisten Kekriä. Velnias – Alisen maailman jumala. Sielujen vastaanottaja. Keppostelija jumala. Lähteet: on gods and holidays, the Baltic heritage, Jonas Trinkunas Tein uuden vesivärimaalaus videon. Ei puhetta, mutta taustaääniä löytyy.
Louisa May Alcott rakastui tosi-elämän Friedrichiin hieman aiemmin kuin Jo, 17 vuotiaana.
Aikamoinen tutkimusaihe, mutta todella mielenkiintoinen. Puhetta Louisan suhteesta tosi-elämän Friedrichiin ja Laurieen.
Ilmeisesti tämä on kysymys, jota ihmiset Googlessa kysyvät. Tässäpä Alcott tutkijan vastaus.
Unohda kaikki Pikku Naisten elokuva-versiot, kirja on paljon lähempänä totuutta. Louisa May Alcott ja tosi-elämän Laurie.
Tarina lumitytöstä. Tämä oli yksi lapsuuteni suosikkisaduista.
Se, että valehdellaan rahaa saadakseen on asia erikseen, mutta että valehdellaan poistamalla päähahmon kirjallinen kehitys täysin. Miten Pikku Naisia- elokuvan ohjaaja, ei ole lukenut kirjoja ollenkaan.
|
NiinaKuvittaja, kuvataiteilija ja kansanperinteen tutkija. Pitää kissoista, teestä ja syksystä. 
Asialliset kommentit ja keskustelu ovat aina tervetullutta ja pyrin vastaamaan kommentteihin ja kysymyksiin heti, kun pystyn :)
Uhkailusta, kuvien/tekstien luvatta kopionnista tulee automaattinen porttikielto ja rikosilmoitus. 
Blogiarkisto
April 2021
Kategoriat
All
|
RSS Feed
