Lista liettualaisista jumaluuksista ja henkiolennoista

Tähän listaan olen kerännyt liettualaisten jumaluuksien ja henkiolentojen nimiä ja lisäilen niitä, sitä mukaan, kun uusia tulee vastaan. ​

Aitvaras – Myyttinen olento, joka otti tulisen linnun tai käärmeen muodon. Kodin suojelija, joka toi taloon vaurautta.

Alkas– Liettualainen vastine lehdolle. Palvontapaikka luonnossa.

Austėja– Mehiläisten ja raskaana olevien naisten suojelija.

Aušrinė – Venuksen eli aamutähden jumalatar.

Burtai – Loitsu

Burtininkas – Noita/tietäjä/velho taikuuden harjoittaja

Dagotuvės – Syyspäivän Tasaus

Dali – Materian antaja ja ottaja. Ilmestyi joutsenen, lampaan, kiven, ankan tai hanhen muodossa.

Dausos – Maailma, jonne sielut matkasivat kuoleman jälkeen odottamaan jälleen syntymää. Sielut matkasivat Dausokseen linnunradan kautta.

Dievas – Taivaan, valon, rauhan, järjestyksen, oikeuden ja kulttuurin jumala.

Dimstipatis – Kotilieden/tulisijan jumala. Kodin suojelija.

​Egle– Myyttinen käärmekuningatar/jumalatar. Osittain käärme, osittain ihminen.

Ežerinis – Järvien jumala.

Gabija – Kodin ja kotilieden jumalatar.

Gabjaujis – Tukahdetun tulen jumala.

Giltinė – Kuoleman jumalatar.Yksi kohtalon jumala Laiman sisaruksista.

Gyrates – Metsän jumala.

Gyvatė – Käärmejumalatar.

Ilgės – Muinainen kuoleman päivä juhla. Myöhemmin tunnettu nimellä Vélinés. Vastaa suomalaista Kekriä.

Jorė– Kevään saapumisen juhla. Tunnettiin myöhemmin nimellä Jurginés.

Juratė– Myyttinen Itämeren merenneito kuningatar.

Kalėdos – Talvipäivän Tasaus.

Kalvelis – Taivaallinen seppä.

Kaukai – Myyttisiä magian inkarnaatioita.

Laukpatis – Kotieläinten ja maatilan suojelija.

Lauksargis – erämaan suojelija.

Laumė – Lasten, naisten, raskauden, opropojen ja eksyneiden lasten suojelija. Kohtalon jumalatar.

Lazdona – Pähkinöiden ja pähkinälehtojen suojelijajumalatar.

Marša – Lehmien ja synnyttävien lehmien suojelija.

Medeina – Metsän jumalatar.

Mėnuo, Mėnulis – Kuun jumala.

Miškinis, Girinis – Metsän jumala. Metsämaiden henki, johdettu liettuan metsää tarkoittavista sanoista miškas ja giria.

Pagirinis – Rantakäärmeiden jumala. Muinaisessa Liettuassa käärmeet olivat kaikkein pyhimpiä eläimia. Rantakäärmeitä ei saanut vahingoittaa. 

Pavasario lygė – Kevätpäivän Tasaus

Perkūnas – Sateen, ukkosen ja oikeudentajun jumala.

Puškaitis – Maan inkarnaatio.

Ragana – Noituuden ja kuolevan luonnon jumalatar. Nykyliettuaksi ragana merkitsee noitaa ja/tai noituuden harjoittajaa.

Rasa – Aamukasteen/kesän juhla.

Samboriai – Toukokuun juhla,jossa juhlittiin luonnon jälleensyntymää. Vastaa Suomen Helaa.

Saulé– Auringon jumalatar. Kaikkien jumalten äiti liettualaisessa kosmologiassa. Taivaan matriarkka.

Siela– Elävän ihmisen sielu. Siela saattoi lähteä ruumistä väliaikaisesti unen aikana ja poistui kuoleman hetkellä kokonaan.
​

​Skalsa – Onne ja yltäkylläisyyden juhla/jumaluus. Skalsaa juhlitiin syksyllä sadonkorjuun aikaan. Juhlan symboli on runsauden sarvi.

Stabas – Jumaluuden kuva tai symboli.

Žaltys – Pyhä käärme. Jumalten viestintuoja. Muinaisessa Liettuassa oli käärmeiden tappaminen ja vahingoittaminen lailla kiellettyä.

Žvéryné – Aamutähteen liitetty jumalatar, joka hallitsee eläimiä, luontoa ja metsästystä.

Žemyna– Äiti maa. Luonnon ja hedelmällisyyden jumalatar. Zemyna vastaanottaa kuolleet ja synnyttää uutta elämää. Liettualaisten palvotuin jumalatar.

Véjopatis – Tuulen jumala.

Vélé – Kuolleen ihmisen henki.

Vélinés – Liettualainen kuolemanpäivä juhla. Vastaa suomalaisten Kekriä.

Velnias – Alisen maailman jumala. Sielujen vastaanottaja. Keppostelija jumala.

​Lähteet: on gods and holidays, the Baltic heritage, Jonas Trinkunas